Islannista päivää

Mietteitä

2012-03-06T21:13:00.000Z

Mä tykkään asua Islannissa ja nykyinen asuinkunta Kópavogur tuntuu kodilta, enkä osaa oikein kuvitella asuvani missään muualla. Tai ainakin ajatus muuttamisesta jollain tapaa pelottaa mua. Olen vähän tälläinen paikalleen jymähtäjä, pelkään muutoksia ja sitä mitä ne tuovat tullessaan. Toiset ovat innoissan ja muuttavat asuinpaikkakuntaa, maata tai työpaikkaa innoissaan paremman elämän toivossa. Tai vaikka vain muutoksen halusta. Minä niin toivoisin, että osaisin itsekin olla hieman optimistisempi, enkä aina pelätä pahinta ja muutosta, uusia asioita. Kaikesta tästä huolimatta on ollut muutto Suomeen viime päivinä melkon paljon mielessä. Tietysti näin ulkomailla asuessa koti-ikävä iskee välillä, se on ihan luonnollista. Nyt on vaan tullut mietittyä paljon järjenkin kannalta, kun tässä maassa eivät asiat ole kauhean hyvin ja tuntuu että elämä on käymässä liian hankalaksi. Joten odottaisiko Suomessa sittenkin parempi ja helpompi elämä. En tiedä, mutta uskaltaisimmeko me sitä kokeilla? Mitään konkreettisia päätöksiä ei siis olla tehty, enkä tiedä tullaanko niitä vielä vähään aikaan tekemäänkään. Mutta vaihtoehtoja on tullut pyöriteltyä mielessä. Menipäs tämä henkilökohtaiseksi pohdinnaksi tänään... :)

Kuvaa Kópavogurista. Iso rakennus kukkulan päällä on Kópavogurin kirkko. Kuva googlen kuvahausta.

Iltaherkku

2012-03-04T21:21:00.000Z

Mulla on pahe... Iltasella kun lapsukaiset ovat nukkumassa ja mä hengailen tässä koneella internetin ihmeellisessä maailmassa, tai jotain hömppäohjelmia katsoen, herkuttelen skyrillä. Skyr on rahkantapainen maitovalmiste, joka sinäänsä on terveellistä, mutta minäpä sekoitan maustamattoman skyrin sekaan tolkuttoman määrän kermaa ja fariinisokeria. Ai että on namia! Ei ole ainakaan vielä ruvennut näkymään vyötäröllä, mutta jos näin tapahtuu, saa mun iltaherkuttelut jäädä vähemmälle.

Kuva Googlen kuvahausta.

Lauantaitouhuja vol. 162

2012-03-03T21:08:00.000Z

Meidän lauantai on noudattanut aika normaalia kaavaa. Vienan urheilukerho, satutunti, päiväunet (mun laatuaika), ulkoilu ja tietty normaalit syömiset ja sisällä touhuilut väleihin. Tais muuten mun eiliset anelut herra Säältä tuottaa tulosta! Tänään oli hyvinkin keväinen ja kaunis päivä, vähän meinas ilmojen haltija ruveta iltasella sekoilemaan, mutta tasapainottui siitä sitten hyvinkin äkkiä. Joten kiitos tästä päivästä, näitä lisää!

Moli pääsi pyörälenkille.

Viena harjoitteli pyöräilyä kolmipyörällään.

Kattokaa mikä kaikkien leikkikenttien fashionista, tällä mammalla on taas kerran tyyli niin kohdallaan että!

Saga on ihanan helppo, se vaan tyytyväisenä katselee rattaista siskonsa touhuja :) Keväämmällä pääsee jo paremmin itsekin osallistumaan.

Viena keksi, että Molin päälle on kiva lapioida hiekkaa. Ei ollut Moli ihan samaa mieltä...

Sääherra on sekaisin

2012-03-02T22:01:00.000Z

Tällä viikolla on ollut jos jonkinlaista säätä. Lunta ja pakkasta, sadetta ja melkein kymmenen astetta plussan puolella, tuulta ja myrskyä, aurinkoa... Ja välillä kaikkea tätä yhden päivän, tai vaikka yhden tunnin aikana. Ei tietysti mitenkään epätyypillistä Islannissa, mutta nyt on mennyt vähän liian pitkälle tää sekoilu. Tällä hetkellä tuuli ja sade pauhuaa niin pirusti, että hyvä kun omat ajatuksensa kuulee. Ai niin, ja olihan täällä yhtenä yönä maanjäristyskin, jonka tosin missasin. Taas. En ole kertaakaan elämässäni kokenut pientäkään maanjäristystä, ehkäpä hyvä niin. Yksi toive sinulle rakas Sääherra, anna kevään jo tulla ja auringon paistaa. Ja pliis, vain pari erilaista säätilaa yhdelle päivälle, eikä niin että vaihtelet niitä viiden minuutin välein. Onko liikaa vaadittu?

Kuva Googlen kuvahausta.

Kato, mä syön ihan itse!

2012-02-29T21:34:00.000Z

Annoin tänään Sagalle lusikan käteen ja hieraisin pari kertaa silmiäni kun ruoka meni lusikalla niin hyvin suoraan suuhun! On Saga sormiruokaillut aika paljon, lähinnä popsinut kuivia cheerioseja ja leivänpalasia. Mutta lusikalla en ole antanut vielä itse paljoa syödä. Ihan omaa laiskuuttani, en oo aina siivoustuulella... Mutta täytyyhän sitä antaa toisen jo ruveta harjoittelemaan. Varsinkin iltaisin on hyvä aika, kun ei tartte vaatteistakaan enää välittää yhtään, pyykkiinhän ne menee joka tapauksessa. Saga kuitenkin käytti lusikkaa jo kuin vanha tekijä, vähäisestä harjoittelusta huolimatta :)

Meillä on myös yksi toipilas täällä kotona. Moli nimittäin. Se oksenteli viime yönä tosi paljon ja on ollut tänään ihan poikki ja makoillut vaan, ihan kuin sitä ei olisikaan. Hyvä kun ulos vaivautui. Tosi surkea näky, raukka parka. Syy oksenteluunkin löytyi ja se on saanut meidät vähän pelokkaiksi. Leivoin eilen banaanikakun ja sokeri oli loppu niin makeutin sen sit xylitolilla, koska jostain ihmeen syystä sitä löytyi kaapista. No siinähän kävi sitten niin klassisesti, että kun olin käymässa ulkona Moli oli popsinut loput banaanikakusta poskeensa. Ágúst luki jostain, että xylitol on koirille kamalaa myrkkyä ja voi aiheuttaa jotain ongelmia maksan kanssa. Soitettiin eläinlääkäriinkin heti, mutta ne sanoivat, etteivät he voi mitään tehdä nyt kun kerta koira on jo oksennellutkin. Toivotaan nyt, että selvitään säikähdyksellä.

Siellä se Moli on häkissään makoillut koko päivän, ovi on ollut koko ajan auki, muttei se ole paljoa pois tullut. Vienakin meni halailemaan ja lohduttamaan :)

Osta poro

2012-02-27T21:25:00.000Z

Nyt kun pöllö-korvikset on hankittu, luonnollisena jatkumona eläinteemalle eiliseltä kirppisreissulta mukaani tarttui kirjoneulemekko, jossa on poroja. Oon koko talven ihaillut valloillaan olevaa kirjoneuletrendiä. Etenkin mua ovat puhutelleet toinen toistaan korneimmat neuleet, joissa on just joku eläinkuvio. Yhtään sellaista ei kuitenkaan ole kaappiini asti eksynyt... Nyt sitten kevään kynnyksellä löytyi tuo melko talvinen mekko, eiköhän sille kuitenkin jotain käyttöä ehdi kertyä. Ja ainahan on ensi talvi, tuskinpa nuo kirjoneuleetkaan ihan heti pois muodista katoaa. Ja ei kai sillä muodilla niin väliä ole, kunhan itse tykkää. Mekko on alunperin Zarasta ja käyttämättömän oloinen, mitään merkkejä käytöstä ei ainakaan ole jäänyt. Maksoin siitä huimat 3 euroa. Halvat löydöt tekevät minut erittäin iloiseksi!

Brunssia ja ulkoilua

2012-02-26T22:22:00.000Z

Sister-in-law kutsui mut tänään brunssille kanssaan Icelandair Hotel Reykjavík Naturaan. Oli ihanaa päästä vähän rentoutumaan ja syömään rauhassa ilman, että täytyi samalla viihdyttää tai syöttää jompa kumpaa muksuista. Viena nyt tietysti osaa syödä itse, mutta se heittäytyy välillä "pieneksi" kun kerta pikkusiskoakin syötetään. Brunssi oli mitä mainioin, perinteisten pekonin ja munien lisäksi oli eri sortteja terveellisiä ja hyviä salaatteja. Ihastuin kovasti pavuista ja broilerista tehtyihin palleroihin, joissa oli myös aurinkokuivattuja tomaatteja. Pannukakut olivat myös tosi hyviä! Täytyisi ottaa tavaksi käydä silloin tällöin brunssilla, vaikka kerran kuussa. Ruokailun jälkeen käväistiin myös vähän kirppistelemässä. Mukaan tarttui huivi, shortsilappuhaalarit ja neulemekko. Ehkä saan niistä kuvia huomiseksi :)

Iltäpäivällä käytiin tyttöjen ja koiruuden kanssa ulkoilemassa. Ulkoilumme aikana kerkesi sataa ja paistaa ja taas sataa ja paistaa. Tyypillinen islantilainen sää, johon ei voi yhtään luottaa (ihan kuin pankkimiehet täällä....). Huomasin muuten tänään yhden erittäin positiivisen jutun, ilta seitsemältä oli vielä melko valoisaa! Kevät on siis tulossa :)

Senkin pöllö!

2012-02-25T20:44:00.000Z

En varmasti ole ainut, joka on ihastunut pöllöihin. Pöllöthän ovat olleet pop jo aika pitkään, mutta mä en ainakaan vielä ole kerennyt kyllästymään niihin. Tytöt sai joulupukilta pöllö-pehmolelut, lisäksi molemmilla on Benettonin pöllö-paidat ja Sagalla on myös yksi pöllö-body. Nyt vihdoin ja viimein mullakin on jotain kauan haikailemaani pöllö-aiheista. Ostin nimittäin tällä viikolla pöllö-korvikset. Söpöt, eikö!

P.S. Kuinka monta kertaa voi yhteen kappaleeseen mahduttaa sanan "pöllö"? Aika monta näköjään. Pöllöpöllöpöllö.

Laatuaikaa

2012-02-24T20:40:00.000Z

Ollaan oltu koko perhe tänään kotosalla. Vienan päiväkoti oli kiinni ja Ágústillakin oli ylimääräinen vapaapäivä. Minä ja Viena ollaan vietetty myös kahdenkeskistä laatuaikaa, jota ei niin kovin usein ole. Sagan kanssa sen sijaan vietän paljon aikaa kahdestaan, hyvä kun välillä on mahdollisuus antaa huomiota myös Vienalle. Ei me mitään ihmeellisyyksiä tehty, käytiin vaan ulkona kävelemässä ja leikkimässä, sekä ennen että jälkeen päikkäreiden. On ollut mukava päivä, mutta nyt on kiva vähän hengähtää ja viettää sitä omaa laatuaikaa, kun tytöt ovat nukkumassa :)

Öskudagur

2012-02-22T21:46:00.000Z

Tänään on Islannissa vietetty Öskudaguria, eli Tuhkakeskiviikkoa. Tuhkakeskiviikon perinteeseen Islannissa kuuluu lapsilla naamiaisasuihin pukeutuminen. Päiväkodeissa ja kouluissa on usein Öskudagsball, eli Tuhkakeskiviikontanssit. Lapset myös käyvät liikkeissä ja yrityksissä laulamassa ja saavat palkaksi karkkeja. Ihan niinkuin meillä Suomessa pääsiäisenä noidat käyvät virpomassa ihmisten ovilla, täällä vain ei mennä yksityiskoteihin ollenkaan.

Viena pukeutui tänä vuonna ensimmäistä kertaa, viime vuonna en ollut vielä oppinut koko perinteeseen. Ajattelin myös, ettei niin pienet ymmärrä mitään koko hommasta, joten en sitten panostanut pukeutumiseen sen kummemmin. Tosin nyt olin kyllä sitä mieltä, että olisihan mun pitänyt pukea Sagakin :D Viena kovasti toivoi pupumekkoa myös siskolleen... No, ensi vuonna saavat sitten siskokset pukeutua yhdessä. Vienan asun ompeli kaverini Piia, jonka töitä olen aiemminkin esitellyt. Viena ihastui mekkoonsa heti kun kokeiltiin sitä viime viikolla. Siitä asti tyttö on ollut innoissaan ja joka päivä puhunut, kuinka hän saa olla pupu sitten Öskudagurina. Musta on tosi kiva kun Vienalla oli "itse tehty" naamiaisasu, eikä suoraan kaupasta haettu. Katselin yhdessä leluliikkeessä valmiita asuja ja niistä suurin osa oli aika surkeita ja kovin muovisen oloisia, ei yhtään tehnyt mieli hankkia sellaista. Ja tosta mekosta kun ottaa hännän pois, sitä voi käyttää myöhemminkin. Kiva kun ei jää yhteen käyttökertaan.

Viena ei ollut oikein yhteistyöhaluinen aamun kuvassessiossa.

Väsähtäneen näköistä porukkaa, tainnut olla rankat tanssit.

Viikon biisi

2012-02-22T12:47:00.000Z

Valitsin vaihteeksi englanninkielisen kappaleen ja yllätys yllätys, ihan oikea musiikkivideokin löytyi :) Hyvää keskiviikkoa kaikille!

Pullapäivä

2012-02-20T21:22:00.002Z

Islannissa on tänään bolludagur, eli pullapäivä. Syödään siis kermalla täytettyjä pullia, samaan tapaan kuin Suomessakin laskiaisena. Täällä on pullista vähän useampiakin variaatioita, mutta mantelimassaan en ole törmännyt. Pullapäivän aamuna lasten kuuluu mennä sutimaan vappuviuhkan näköisellä "pullakepillä" vanhempiensa takapuolia ja sanoa "bolla, bolla, bolla!", jotta saisivat myöhemmin pullia syödäkseen. Mä kikatin kuin mikäkin kun kuulin tästä perinteestä, ihan uusi juttu minulle. Jostain syystä tää tapa on mun mielestä ihan hillitön :D

Ahkera kotiäiti kun olen, kävin ihan leipomosta asti pullat ostamassa.

Sagakin sai vähän maistaa.

Ja hyvin taisi maistua, ainakin sen verran tyytyväisenä nuoleskeli huuliaan.

Viikko kuvina

2012-02-19T21:53:00.001Z

Viikko-teema jatkukoon, eli viikon biisin ja viikon lettien lisäksi nyt sit suht mielikuvituksettomasti (mun piti tavata monta kertaa tota sanaa, enkä oo vieläkään ihan varma menikö oikein, suomi ei kyl oo mikään helppo kieli :D) vielä viikko kuvina. Tällä viikolla ollaan Sagan kanssa treffailtu pariakin eri suht saman ikäistä lasta, vai voiko noita vielä vauvoiksi kutsua? Ylemmissä kuvissa oleva poika on kuusi kuukautinen ja tyttö alemmissa kuvissa on kahdeksan kuukautta vanha. Hauska seurata noita pieniä miten ne käyttäytyy toistensa seurassa, kun eivät vielä oikein osaa. Mutta kovasti on kuitenkin jo kiinnostusta toisia lapsia kohtaan.

Sagalla tuli eilen täysi kymppi täyteen. Eli mamma saa ruveta kohta suunnittelemaan hillittömiä 1-vuotisbileitä! Ihan älytöntä, että siitä on pian jo vuosi kun Saga putkahti (olisikin vaan helposti "putkahtanut"...) maailmaan. No joo, enköhän mä ole päivitellyt jo ihan kyllästymiseen asti tätä ajan nopeaa kulumista. Jos vaikka päivittelisin seuraavan kerran silloin 1-vuotispäivänä :)

Vienaa kiinnosti urheilukerhossa enemmän pitää huolta "vauvoista" kuin itse leikkiminen ja pelaaminen.

Lauantaina käytiin vähän ulkoilemassakin.

Saga oli mukana rattaissa seuraamassa siskon touhuja.

Viena halusi eka tulla mun syliin, mutta tiskailin. Sen jälkeen se meni isänsä luo, mutta silläkin oli jotain kesken. Viimeinen vaihtoehto oli sit mennä halimaan Molia. En ihan kerennyt saamaan kuvaa kun Viena oikeasti oli ihan Molin kyljessä halimassa :)

Kirjastoreissu.

Paperilla olisi kiva leikkiä, mutta kun se kulkeutuu jostain kumman syystä aina suuhun...

Kirjastokeikan jälkeen käytiin koko perheen voimin kahvilla.

Sagan iltaleikkejä.

Viikon letit

2012-02-18T21:24:00.000Z

Mitä tytär edellä sitä äiti perässä, eiku miten se meni... :) Vienan päiväkodissa joku hoitajista oli laittanut Vienan hiukset hienolle ranskalaiselle letille ja minä sitten päätin tehdä seuraavana päïvänä itselleni samantapaisen. Mikäköhän siinä muuten on, että Viena antaa aina hoitajien laittaa sen hiuksia, mutta mä en saa lupaa kuin hirveän maanittelun tai taistelun jälkeen.

Perjantain sekalaiset

2012-02-17T23:43:00.001Z

Minä ja Saga päästiin tänään Vienan päiväkotiin aamupalalle ja ottamaan osaa aamuleikkeihin. Siellä oli vierailupäivä ja lapset saivat tuoda mukanaan yhden sukulaisen tutustumaan päiväkodin rutiineihin. Olisi tietysti voinut olla hauskaa Vienalle, jos sinne olisi päässyt tällä kertaa mukaan joku muu kuin mamma, vaikka isovanhemmat, mutta se ei nyt ollut mahdollista. Oli tosi hauska huomata kuinka Vienalla on selkeästi paras kaveri päiväkodissa. Tytöt kävivät yhdessä vierekkäin potallakin pissalla, Vienan kaveri oikein asetteli potat vierekkäin :D Haha, melko nuorena me naiset jo aloitetaan tää yhdessä vessassa käyminen. Sen täytyy olla joku naisgeeni kun kerta noin pienet tytöt jo haluavat pissiä yhdessä.

Olin tosi yllättynyt kuinka keskittyneesti Viena asetteli "helmiä" alustalle. Kuulemma sen lempipuuhia.

Tytöt kokeilemassa vaatteita. Tuntui olevan tyttöjen keskuudessa suosittu leikki :) Sagakin mukana seuraamassa, ehkäpä ensi syksynä Saga aloittaa itse samassa päiväkodissa. Hyvä tutustua ajoissa.

Viena ja paras kaveri.

Käytiin tyttöjen kanssa noutamassa perheen pää tänään töistä. Oltiin vähän ajoissa eikä jaksettu istuskella autossa odottelemassa, joten mentiin tutkimaan isukin työpaikkaa. Ágúst on töissä paikallisessa "K-Raudassa" tai vastaavassa ja siellä liikkeen pihalla kävellessämme huomasin hauskan jutun. Siellä myydään jotain valmista pikku mökkiä, en mä oikein tiedä kutsuisiko sitä aitaksi vai vajaksi. Hauskaa siinä oli se, etta mökin nimi oli "Lillevilla Mikkeli". Suomesta tuotua tavaraa siis. Jostain syystä ilahdun aina tosi paljon kun näen suomenkieltä tai jotain suomalaista yllättävissä paikoissa.

Hyppään nyt ilman minkäänlaisia aasinsiltoja aiheesta toiseen. Tänään on islantilainen naistenpäivä, joka päättää Þorri-kuukauden. Þorri alkaa tammikussa miestenpäivänä ja kestää noin kuukauden naistenpäivään saakka. Tämän kuukauden aikana islantilaisilla on tapana "nauttia" perinneherkkuja, eli lampaanpäitä, pässinkiveksiä, mätää haita, lampaanpääsylttyä ja muuta mukavaa. Satu kertoo Matkailulehti Mondon sivuilla blogissaan enemmän näistä makuhermoja hivelevistä herkuista, kiinnostuneet tsekatkaa ihmeessä! Minä en valitettavasti tänä vuonna päässyt osallistumaan perinneherkkubuffettiin, jos sitten vaikka ensi vuonna... Mut hei oikeesti, ei noi oo niin kamalia juttuja miltä kuulostavat! Mun mielestä mätä hai on melkein hyvää, ihan kuin vahvaa juustoa.

Edit su 19.2.: En tiedä mitä oon sekoillut, mutta tänään on oikeasti se naistenpäivä! Täytyy vissiin opetella lukemaan kalenteria oikein... :)

Viikon biisi

2012-02-17T10:15:00.001Z

Hyvää perjantaita ja tulevaa viikonloppua kaikille viikon biisin merkeissä. Úlfur Úlfur:in (Susi Susi) biisi Ég er farinn saa ainakin meikäläisen hyvälle tuulelle. Ja jos olisin menossa ulos, kyseinen kipale saisi ehkä tän mamman jopa tanssilattialle asti!

Kirjansilvontaa ja mummoruutuja

2012-02-13T22:16:00.001Z

Löysin kaapin perukoilta pari Ikean turkoosia kehystä. En oikein tiedä miksi mä olen ne edes ostanut, varmaan siksi että ne olivat halvat (mikä siinä muuten on, että halpa hinta saa ihmisen, tai ainakin minut, ostamaan kaikenlaista tarpeetonta vain sen halvan hinnan vuoksi). Keksin niille kuitenkin käyttöä. Ostin kirpparilla käydessäni tanskankielisen Peppi Pitkätossu-kirjan ihan vaan kuvien takia. Kaverini oli kauhuissaan, eihän kirjoja saa silpoa! Olen periaatteessa ihan samaa mieltä, mutta tällä kertaa kuitenkin otin ja leikkasin kirjasta pari kuvaa kehyksiin ja laitoin seinälle Vienan sängyn viereen. Peppi on tällä hetkellä meillä kovasti in, joten Viena oli ihan täpinöissään kun näki mitä olen ripustanut seinälle. Lapset on ihania kun ne ilahtuu täysillä ihan pikkujutuistakin.

Oon innostunut taas tekemään käsitöitä. Nää mun neulomiset ja virkkailut on vähän surkuhupaisia juttuja, hirveellä innolla aina aloitan, mutta sit kipinä hiipuu kesken kaiken. Nyt oon kuitenkin päässyt sen verran hyvään vauhtiin, että tätä työtä ei kertakaikkiaan voi eikä kehtaa jättää kesken. Vähän vajaa viikko sitten rupesin virkkaamaan mummoruutuja, joista ajattelin tehdä viltin. Oon saanut alle viikossa virkattua noin neljäkymmentä ruutua valmiiksi, mikä on musta aika hyvin, ainakin mut tuntien. Noita on kiva tehdä, koska yksi ruutu tulee valmiiksi tosi nopeasti. Se jotenkin motivoi enemmän kuin neuloa jotain isoa hitaasti edistyvää työtä. Yhdellä istumalla saa valmiiksi vaikka kuinka monta ison työn osasta. Välietappeja niin sanotusti.

Viikonlopun muita touhuja

2012-02-12T21:29:00.001Z

Meidän viikonloppu on mennyt mukavasti, on ollut sopivasti ohjelmaa, mutta silti myös aikaa olla vaan kotona rauhassa ja touhuta kuka mitäkin.

Eilen käytiin anoppilassa syömässä, siellä oli Ágústin äidin puolelta vähän enemmänkin sukua kyläilemässä. Mä intouduin taas poseeraamaan, tekee jostain syystä mieli aina ottaa kuvia kun oon laittanut ylleni oikeat vaatteet. Se on kuulkaas juhlan paikka, kun kotiäiti vetää yllensä jotain muutakin kuin collegehousut ja vanhan t-paidan :D Joten kyllä nämä harvinaiset hetket kannattaa tallentaa jälkipolville todisteiksi.

Viikon mummotyyli! Pusero on jostain vintage-liikkeestä, vois yhtä hyvin olla vaikka oman mummin vaatekaapista. Mä tykkään pukeutua välillä mummomaisesti. Mun jalat ei muuten oikeasti ole noin lyhyet, eihän?! Huono kuvaaja ja kamera ;D (Mallissahan ei todellakaan ole mitään vikaa)

Viena illallisen kimpussa....

... ja jälkiruoaksi tietysti jäätelöä.

Tänään mentiin mun kaverin pojan 3-vuotissynttäreille, joten ei jäänyt herkuttelut tuohon yhteen jäätelöön tän viikonlopun osalta. Kysyin eilen Vienalta, etta mitä hän haluaa antaa kaverilleen synttärilahjaksi ja yhtään miettimättä tuli selkeä vastaus: Kirjan! Tiesin, että synttärisankari on hulluna autoihin, joten kävin ostamassa Disneyn Cars-leffaan pohjautuvan kirjan. Tais olla sankari mielissään :)

Perhepotretti. Näitä ei muuten ole montaa, vielä kun saataisiin joskus kuva missä Molikin olisi mukana.

Viena oli ensimmäisenä pöydän ääressä istumassa ja odottamassa kakkua. Äitiinsä tullut sokeriporsas.

Saga täydessä touhussa.

Viena sai synttäreiltä mukaansa ilmapallon, eipä mennyt kauaa kunnes se oli puhki. Mutta sekin vaan onneksi nauratti :)

Rantalenkki

2012-02-12T12:58:00.000Z

Vein Molin tänään aamulenkille. Tykkään kun pääsen välillä ihan yksin koiran kanssa lenkille, jotenkin sitä niin harvoin on yksin nykyään, että tunti silloin tällöin koiran kanssa ulkoilemassa on tosi luksusta. Tänään oli myös hyvä syy lähteä ulkoilemaan ilman tyttöjä, molemmilla on vähän räkäinen meininki, joten yritän tehdä kaikkeni etteivät tulisi oikeasti kipeiksi. Taas.

Me käveltiin Molin kanssa jälleen mun normaalia lenkkireittiä, mutta ei käveltykään tiellä, vaan mentiin merenrantaa pitkin. Olis kyllä niin hauskaa jos tuota koiruutta voisi pitää vapaana ja juoksennella sen kanssa pitkin rantoja. Ágúst kyllä päästää Molin joskus irti hihnasta, ja se tottelee useimmiten, mutta mä en jotenkin luota mun omaan auktoriteettiin niin paljoa, että uskaltaisin päästää sen vapaaksi. Noi huskyt kun eivät ole mitään paimenkoiria, tykkäävät ottaa hatkat aina tilaisuuden tullen. Ja perässä on aika turha yrittää pysyä.

Viikon biisi

2012-02-10T21:31:00.000Z

Tais viime viikolla jäädä biisittelyt välistä. Tälle viikolle valitsinkin sit sitäkin enemmän sulateltavaa, vähän synkän ja raskaan kipaleen yhtyeeltä nimeltä Sólstafir. Sólstafir on kuulemani mukaan keikkaillut jonkin verran myös Suomessa ja saavuttanut jonkinlaista suosiota ainakin raskaamman musiikin ystävissä. Enkä ihmettele, Suomessa kun on aika laajat markkinat tän tyylilajin musiikille. Uusi albumikin on tainnut kivuta jollekkin myyntilistalle... Kai..? :D Hyvin on mulla faktat hallussa. No jep, mutta kannattaa kuunnella tää biisi vaikka alku onkin ehkä vähän hidas. Muhun tää on ainakin iskenyt, joka kuuntelukerralla tykkään enemmän ja enemmän. Ja laulajalla on mieletömmän mahtava käheä soundi!

Löytö!

2012-02-08T20:22:00.000Z

Tuli kävästyä taas kirppiksellä ja pakko tulla tännekin hihkumaan koska tein niin hienon löydön! Käteeni osui kaunis kukkakuvioitu vanha ja kulunut lautanen ja siinä oli jotain tuttua. Katsoin lautasen pohjaan ja siellä luki "Arabia made in Finland". Heti hiffasin, että olen joskus omistanut samaa sarjaa Arabian teekuppeja asetteineen neljä kappaletta. En nyt just muista niiden kohtaloa, harmi.... Tästä lautasesta pulitin noin euron. Eli en mitään! Ei mulla tosin oo hajuakaan onko mulla tolle lautaselle mitään käyttöä, mutta jostain syystä se vaan oli saatava. Ihanan kartanoromanttinen kuvio ja sopivasti kulunut. Eiks oo ihan ookoo olla vähän shopholisti, jos ostokset on tätä hintaluokkaa? :)

Mun pieni iso tyttö

2012-02-07T21:58:00.000Z

Viena kävi viime viikolla 2,5-vuotis neuvolassa. Pituutta on 91,5 cm ja painoa noin 13,7 kg. Kätilö myös "haastatteli" Vienaa ja se meni tosi hyvin. Oli hauska nähdä kuinka Viena rakensi palikoista mitä pyydettiin ja yhdisteli oikean väriset palikat kuviin ja vastaili kysymyksiin. Tuli ihan liikuttunut olo, että tuossa se nyt ihan omatoimisesti ilman mamman apua tekee mitä pyydetään. Kokosin tähän postaukseen kuvia Vienan 2,5 vuoden mittaisen elämän varrelta. Pitkästä aikaa kävin läpi kuvia Vienan vauva-ajalta.... Tavallaan tuntuu, että siitä on pitkä aika, mutta kuitenkin aika on kulunut ihan liian nopeasti. Hyvä muistutus taas siitä, että on hyvä opetella elämään tässä ja nyt, niin hyvine kuin huonoine hetkineen. Koska yhtään päivää ei saa takaisin! Nauttikaa ihmiset joka päivästä, minäkin yritän.

Vienan syntymäpäivä 30. heinäkuuta 2009

Parin viikon ikäinen Viena Ólavía

Viena n. 3kk

Vienan ensimmäinen joulu, n. 5kk

Toinen joulukuva, 2009

Tammikuu 2010, Viena n. 5kk

Maaliskuu 2010, Viena n. 7kk

Viena n. 8kk

Toukokuu 2010, Viena n.10-11kk. Vienalla oli tapana kieriä pitkin lattioita :D

Ensimmäistä kertaa Suomessa mahan ulkopuolella kesällä 2010, vähän vajaan vuoden ikäinen tyttö. Merivesi oli +27 Merikarvialla heinäkuussa.

Uusi perheenjäsen on saapunut. Viena n. 14kk

Syyskuu, Viena n. 14kk

Joulu 2010, Viena vähän alle 1,5 vuotta

Myös joulun aikoihin 2010.

Helmikuu 2011, Viena vähän reilu 1,5 vuotta

Huhtikuu 2011

Toukokuu 2011

Kesäkuu 2011

Heinäkuu 2011

2-vuotissynttärit, heinäkuu 2011

Elokuu 2011

Syyskuu 2011

Lokakuu 2011

Joulu 2011

Neuvolassa 3. helmikuuta 2012, 2,5-vuotias tyttö :)

Neuvolassa.

Helmikuu 2012

Minut on lahjottu

2012-02-07T20:28:00.000Z

Tänään tuli postissa paketti mun vanhemmilta. Mun äiti oli ostanut mulle synttärilahjaksi aivan ihanan Noa Noan villatakin, jota himoitsin joskus ennen joulua! En osannut yhtään odottaa. Niin kiva saada välillä lahjaksi oikea paketti, eikä "vaan" rahaa. Älkää ymmärtäkö väärin, olen tietysti kovin kiitollinen rahasta, se on aina tarpeeseen. Mutta usein lahjarahat tulee käytettyä ruokaostoksiin ja bensaan. Tosin tänä vuonna olin fiksu ja hankin sen syöttötuolin minkä halusin. Villatakki ei ollut päivän ainoa mukava yllätys, tapasin nimittäin pitkästä aikaa Ágústin toisen siskon ja sain myös häneltä synttärilahjan. Islantilaisen Sóley-merkkisen kuorintavoiteen. Mä rakastan kaikkia kauneudenhoitotuotteita, purkkeja ja purnukoita, usein vaan en raaski itse ostaa mitään Niveaa kalliimpaa, joten ne ovat ihania lahjoja. Ja mikä parasta Sóley-merkin tuotteet ovat luonnonmukaisia ja niissä on käytetty islantilaisia yrttejä. En malta odottaa, että pääsen kuorimaan naamaani!

Korvakipua ja keittoa

2012-02-06T20:16:00.000Z

Mä heräsin aamulla ihan järkyttävän korvasäryn kera. Olin ihan kokonaan unohtunut miltä se voi tuntua. Pahempaa kipua ei tuu nyt ihan heti mieleen, tai no... Ehkä se synnytys, mut ei lähdetä nyt siihen aiheeseen ollenkaan. Menin sitten iltapäivällä lääkäriin, eikä mulla ole edes korvatulehdusta, vaikka olin ihan varma! Yli kaksi viikkoa jatkuneen räkätaudin takia sinne korviin on vain kertynyt jotain ällöä kans. Mietin vaan, että miltä se oikea korvatulehdus sit tuntuu, kun se on jo päässyt unohtumaan. Vienalla oli paljon korvatulehduksia, kun se aloitti päivähoidon. Ne saatiin kuriin asentamalla putket korviin. Täytyy olla kyllä ylpeä tyttärestään, koska se käyttäytyi aina paljon urheammin kuin minä tänään.

Tein kuitenkin ruoaksi tänään tosi hyvää tulista keittoa! Ágústkin söi sitä ihan älyttömän paljon ja tykkäs. Yleensä sillä on aina jotain ei niin positiivista kommentoitavaa mun keitoksista, haha. Eikä se ole ainoa, mustakin tuntuu aina, että jotain puuttuu tai jotain on liikaa. Sain reseptin anopilta, kuulemma vuoden keitto 2009, en mä tosin tapani mukaan reseptiä mitenkään orjallisesti noudattanut. Tosin joskus voisi olla hyvä noudattaakin, kun keitokset tuntuvat usein menevän pieleen... Mutta tässä se resepti nyt ois.

öljyä
1 iso punasipuli
paljon valkosipulia murskattuna (maun mukaan)
purjoa
paprikaa
perunaa
porkkanaa
kukkakaalia
parsakaalia
1,5-2 l vettä
2-3 liemikuutiota (käytin kasvislientä)
1-1,5 dl makeaa chilikastiketta
1 rkl currya
n. 200 gr maustamatonta tuorejuustoa
loraus (olisko ollut noin 1dl) kermaa/ruokakermaa/maitoa

1. Eka kuullotin kattilan pohjalla öljyssä sipulit, purjon ja valkosipulin.
2. Lisää sitten vesi ja liemikuutiot, ja paloitellut vihannekset kattilaan. Mä laitoin kaikki aika samaan aikaan, mutta jos haluaa ruveta hifistelemään on ehkä hyvä lisätä paprika ja parsakaali vähän myöhemmässä vaiheessa keittelyä.
3. Sitten mausteet, eli chilikastike, curry. Sen jälkeen heitin sekaan vielä tuorejuuston ja kermaa. Kannattaa maistella vähän, jos kaipaa lisää liemikuutioita tai chilikastiketta. Se chilikastike vahvistuu keitettäessä, joten ei kannata ihan heti alussa koko pulloa keittoon tyhjentää. Mutta keiton kuuluukin olla vahva.
4. Keittele kunnes kaikki kasvikset on kypsiä.

Ens kerralla ajattelin laittaa myös tuoretta inkivääriä mausteeksi, luulen että se sopisi tosi hyvin. Mutta en siis ole kokeillut, eikä sitä reseptissä ollut. Me syötiin keitto katkarapujen kanssa. Mutta niitä katkiksia ei sit kannata laittaa sinne keittoon kiehumaan. Mä otin ne vaan pakkasesta ja huutelin kylmällä vedellä suliksi, sitten itse annosteltiin lautaselle keiton joukkoon. Katkaravuista tulee inhottavan nihkeitä ja sitkeitä jos niitä keittelee ja varsinkin jos seuraavana päivänä lämmittää tähteeksi jäänyttä keittoa. Mutta tohon keittoon käy mikä vaan, kana, kala, miksei vaikka possun tai naudanlihakin. Ihan mielitekojen mukaan.

Sunnuntaiulkoilut

2012-02-05T20:52:00.000Z

Täältä ovat lumet sulaneet lähes kokonaan, joten päästiin koko perhe kävelylle. Tänään oli aika kirpakka pakkassää, mutta kuitenkin suht tyyntä, joten oli oikein kiva ulkoiluilma. Tätä on odotettu! Siitä asti kun lumet tuli, ollaan oltu enemmän tai vähemmän "jumissa" sisällä. Täällä kun ei tosiaan kävelyreitit ole mitenkään hirmu hyvin huollettuja, niin on ollut vaikea kulkea rattaiden/vaunujen kanssa. Toki ollaan ulkoiltukin, mutta nyt se on taas jotenkin vaivattomampaa, eikä vaadi mitään erikoisjärjestelyjä. Tuli tosi vapaa fiilis kun päästiin koko poppoo ulos ovesta. Heh, pieniä nämä ihmisen ilot.

Hieno ilme, mut pitihän se nyt saada yksi rattaidentyöntelykuvakin tänne tungettua.

Tytöt kävivät taas iltapäivällä mummolassa kääntymässä. Minä ja Ágúst mentiin muutaman kilometrin mittaiselle kunnon lenkille Molin kanssa Rauðavatnin (punajärvi) ympäri. Olisi oikeastaan saanut olla vielä vähän pidempi lenkki, mutta saatiin me kaikki ihan kivasti liikuntaa. Moli tietysti kävelisi vaikka viisikymmentä kilometriä.

Yritin poseerata kun teki mieli esitellä housut, jotka sain "sister in-law:lta" synttärilahjaksi. En malta odottaa kesää, että voi taas laittaa jotkut matalat sandaalit ja rennot housut jalkaan ja pukeutua kaikinpuolin kevyemmin. Mä kyllä tykkään kauheasti talvi- ja syyspukeutumisesta villapaitoineen ja isoinen kaulahuiveineen, mutta nyt rupean jo hieman kaipaamaan vaihtelua. Noi housut on just ihanat kesällä jonkun nätin teepparin kanssa :)

Melkein hävettää, mutta olkoon :D Itepähän näitä kuvia tänne latailen. Mua vaan ei ole siunattu poseeraamisen jalolla taidolla.

Toivottavasti kaikilla muillakin on ollut kiva viikonloppu, Suomen paukkupakkasista huolimatta :) Taidan jättää vaalien kommentoimisen kokonaan välistä, eiköhän niitä ole puitu erinäisissä foorumeissa jo kyllästymiseen asti. Mutta onnea kuitenkin uudelle presidentille!

Vanhenemisen päivä

2012-02-04T21:52:00.001Z

Tänään mulla on ollut "ilo" juhlistaa vanhenemistani... Nuorempana syntymäpäivään liittyi paljon jännitystä ja odotusta, mutta mitä enemmän ikää on tullut lisää, sitä enemmän toivon, ettei se syntymäpäivä tulisi ihan vielä. Vois skipata joka toisen vuoden välistä, silloin tahti olisi paljon parempi. Tätä menoa oon kohta jo mummo! Isäni tänään onnitteli minua sanoilla "ajattele positiivisesti, nyt olet lähempänä viittäkymppiä kuin syntymää". Kylläpäs oikein tunnen kuinka positiiviset ajatukset valtaavat mieleni ja kehoni. Kiitokset hänelle tästä.

Kaikesta valituksesta huolimatta, mulla on ollut oikein mukava päivä tänään. Aamulla mentiin vihdoin pitkäksi venähtäneen joulutauon jälkeen Vienan kanssa urheilukouluun koko porukka. Sieltä suunnattiin suoraan Pohjolan talolle yhdistettyyn tarintuokioon ja ravintolapäivän viettoon. Suomalainen ravintolapäivä on tuotu tänne Islantiinkin ensimmäistä kertaa. Meillä oli tarjolla kuumaa kaakaota, lettuja, pannukakkua, itsetehtyjä maapähkinävoi-snickerspatukoita ja tietysti myös kahvia. Allekirjoittanut ei tällä kertaa osallistunut tarjottaviin muuten kuin syömällä.

Saga mukana urheilukoulussa.

Urheilukoulutyttö!

Tarinatuokio-porukkaa.

Tässä näkyy nyt paremmin Vienan uusi mekko päällä. Ihana, eikö!

Saga ja vähän vanhempi kaima löysivät seuraa toisistaan, pöydän alla :D

Iltapäivällä me laitettiin lapset niin sanotusti narikkaan anoppilaan pariksi tunniksi. Tarkoitus oli poiketa kakkukahveilla, koska meillä asuu vain laiskoja leipojia... Mutta päädyttiinkin sitten kivaan pizzeriaan (La Luna Rauðarástígurilla) Reykjavíkin keskustan tuntumaan. Oli muuten parhaat pizzat aikoihin! Täällä Islannissa on muutenkin yleisesti ottaen tosi hyvät pizzat, ihan eri kaliiperiä turkkilaispizzojen kanssa, mutta tokihan ne myös maksavat vähän enemmän kuin sen femman.

Sain mä muutaman lahjankin sen itse (lahjarahoilla) hankkimani syöttötuolin lisäksi. Sain Piialta ihanan pussukan, jonka hän on luonnollisesti itse ommellut. Mä oon laiska käyttämään laukkuja nykyään, joten pankki- ja ajokortti kulkee mukana taskuissa avainten ja kännykän kanssa, se pussukka on just hyvä kaikille välttämättömille tavaroille, ja voin laittaa sen sit taskuun! Eli vähän kuin kukkaro siis. Sit sain Ágústin siskolta (mikä on sister in-law suomeksi?) kivat haaremityyppiset housut, ja appivanhemmilta lahjakortin paikalliseen ostoskeskukseen. Aion muuten tuhlata sen lahjakortin vain ja ainoastaan minuun ja turhuuksiin! Lupaan siis täten itselleni, etten osta sillä summalla yhden ainoaa lastenvaatetta. Mun omilta vanhemmilta on kuulemma vielä paketti tulossa :) Ágúst meinaa lahjoa mua ensi kuussa, ettei vaan pääse tämä vanheneminen unohtumaan.

Pussukka, jonka sain Piialta :)

Paljon melua tuolista

2012-02-02T21:25:00.000Z

Menin sitten tänään ja kotiutin sen paljon puhutun Tripp Trapp-tuolin. Aikeenani oli ostaa valkoinen, mutta mulle tuli siitä jotenkin sellainen fiilis, että se saattaa nopeasti kulua nuhjuisen näköiseksi. Mietin myös vaaleanpunaista, mutta ajattelin, että se voi ruveta jossain vaiheessä ällöttämään söpöydellään. Päädyin sitten harmaaseen tuoliin vaaleanpunaisella baby setillä ja pinkillä eläinkuvioisella pehmusteella. Ágúst oli kotona vähän ihmeissään mun värivalinnasta. Yritin sille selittää, että näen silmissäni sen tulevan sisustuksen, johon tuo harmaa sitten sopii tosi hyvin. Ei se tajunnut, mut eihän noilta miehiltä kannata liikoja odotella... Hahha. Muutenkin tyypillistä sanoa mulle, että ihan sama minkä tuolin ostat, en mä jaksa tulla mukaan katsomaan ja sit yhtäkkiä onkin jotain sanottavaa kun kannan tuolin kotiin. Mutta minä olen tyytyväinen, ja niin on Sagakin! Ainakin syöminen sujui paljon mukavammin kun se pääsi mukaan pöydän ääreen. Vienakin oli tosi iloinen kun sisko sai samanlaisen tuolin. Seuraava projekti onkin sitten hioa ja maalata Viena Tripp Trappista uuden veroinen, se rupeaa olemaan vähän kulunut. Saatiin se nimittäin käytettynä.

Tottahan se on, ettei tuo harmaa välttämättä tummaa puuta olevan pöydän kanssa sovi, mutta mulla onkin haavena valkoinen ruokapöytä.

Enhän mä sieltä liikkeestä tietysti ulos päässyt ilman vaateostoksia... Mutta kaikki olivat tosi hyvässä alessa, ihan oikeesti, uskokaa mua! Ostin kivat sukkahousut, sukat ja mekon Sagalle. Mut nyt on sit shoppailut ohi joksikin aikaa!

Moli oli tänään suht kiltisti kotona, ei tehnyt sen kummempia ilkeyksiä, mutta keittiön laatikoille oli taas yritetty mennä. Ja oli niitä vähän avattukin, mutta tällä kertaa niihin ei ollut ihan yhtä vapaa pääsy, yritin laittaa puiset rimat esteiksi. Eiks ookin muuten ihana sininen keittiö... Täällä Islannissa jostain syystä tykätään värikkäistä keittiöistä, oon nähnyt ihan samanlaisia kaapistoja kalliissakin myynnissä olevissa taloissa. Jos tää kämppä olis mun, lähtis kyllä kalusteet vaihtoon melko äkkiä.

Keskiviikon sillisalaatti

2012-02-01T21:02:00.001Z

Meidän rakas koiruus on taas päättänyt ruveta hankalaksi. Moli on nyt noin puolitoistavuotias, ja on oppinut olemaan hyvin kotona yksin viimeisten kuukausien aikana. Ensimmäinen vuosi oli hankala, se teki ihan järkyttävää jälkeä yksin ollessaan, joten sitä ruvettiinkin sitten pitämään mukana lähes joka paikassa. Mutta nyt kun vaihdettiin auto niin sanottuun tavalliseen malliin, päätettiin, ettei sitä sinne autoon enää mukaan oteta aina kun ovesta astutaan ulos. Kaikki onkin mennyt tosi hyvin. Kunnes nyt Moli on keksinyt, että keittiössä on kiva tutkia ja availla laatikoita ja levitellä tavaroita. Tänään olin poissa noin tunnin ja kotiin palatessa oli tomusokerit pitkin lattioita ja muuta mukavaa. Lisäksi Moli pääsi livahtamaan ulos ovesta kun tulin tyttöjen kanssa sisään. Ja kun oon yksin kotona lasten kanssa, on paha lähteä koiraa etsimään. No onneksi se kuitenkin tuli itse kotiin noin puolen tunnin juoksentelun jälkeen. Toivottavasti tää on nyt vaan joku ohimenevä vaihe, ei oo kiva joka päivä siivoilla koiran turhia sotkuja. Ihan kuin sitä siivottavaa ei olisi muutenkin.

Mä oon myös tänään miettinyt kovasti mitä teen syöttötuoli-asian kanssa. Vienalla on vanha Tripp Trapp-tuoli ja mun tekisikin mieli ostaa myös Sagalle sellainen. Se vaan on niin kamalan kallis! Mutta täällä on tosi pienet markkinat, eikä oikein muitakaan tuoleja ole tarjolla. Tai on, muttei sellaisia mitkä mua miellyttää. Mä tykkäisin kyllä sellaisesta klassisen mallisesta valkoisesta puisesta syöttötuolista, mutten ole sellaista missään nähnyt. Tänään kävin katselemassa vähän "Tripp Trapp kopioita", mutta ei ollut kivoja, eivätkä loppujen lopuksi edes hirveän halpoja, vaikkakin tietty puolet halvempia aitoon verrattuna. Tripp Trapp kaikkine lisävarusteineen (pehmuste ja selkätuki, vai miksikä sitä muovista vauvanosaa kutsutaan) tulee mulle maksamaan täällä pikkusen vajaa 300 euroa. Eiks se oo aika samoissa hinnoissa Suomessakin? On kyllä kova hinta, mutta kun se tuoli tulee kuitenkin olemaan käytössä useamman vuoden ja on koko ajan esillä, haluaisin sellaisen mistä tykkään. Muutenkin olen ajatellut pikkuhiljaa ruveta hankkimaan uusia huonekaluja, sitten kun rahatilanne sen sallii. Ajattelinkin ostaa vain sellaisia juttuja joista oikeasti tykkään ja jotka haluan omistaa kauan, eikä niin että ostan vaan jotain väliaikaista ja halpaa, kunhan on uutta. Mulla on synttäritkin pian tulossa, ja olen saanut vähän rahaa lahjaksi, joten voisin sitä käyttää syöttötuoliin, onhan se lahja minullekin, koska Sagalle varmasti on ihan yksi lysti millaisessa tuolissa istuu. Kunhan pääsis vihdoin pöydän ääreen! :)

Tekis mieli vähän söpöillä ja hankkia vaaleanpunainen :) Mutta enköhän mä valkoiseen päädy...

Sit vielä loppuun jotain ihan muuta. Mä löysin netistä kivan letti-, taikka kampausohjeen. Mun täytyy vielä saada muutama sentti pituutta lisää hiuksiin, ennen kuin tulee hieno. Mutta kokeilkaa te, joilla on hiuksissa tarpeeksi pituutta :)

Terve perhe!

2012-01-30T21:41:00.000Z

Nyt taidan jo uskaltaa sanoa, että olemme terveitä! Jee! Paitsi että mulla on edelleen räkää pää täynnä, mut ei se mitään, kunhan tytöt voivat hyvin ja ovat taas iloisia ja touhukkaita.

Viimeksi kun kirjoittelin, täällä oli ihan simona lunta. No nyt ei oo enää, viime päivät on ollut sateisia ja reippaasti plussan puolella. Meidänkin takapihalla on nurmikko kokonaan näkyvissä. Siellä täällä on tietysti aurauksien jäljiltä isoja lumikasoja. Saas nähdä koska taas vaihtuu talveksi, nyt on tälläinen ankea harmaa syyssää. Sinäänsä ihan kiva kuitenkin, kun pääsee taas liikkumaan normaalisti.

Mä käväsin tänään vähän alennusmyynneissä. Ei mitään mieletöntä ostomaniaa, mutta tulihan sitä tietysti jotain hankittua. Lähinnä tytöille. Polarn O. Pyretissä oli kaikki ale-tuotteet -50% ja niitä sai kolme kahden hinnalla. Ostin sieltä Vienalle sinisen pitkähihaisen paidan, mekon ja Sagalle harmaan collegetakin. Vienalle ostin myös punaiset pehmoiset vakosamettihousut Zarasta ja Sagalle sisätossut jostain sukkakaupasta. Ostin mä itsellenikin yhden paidan Zarasta... Täytyisköhän kuvailla huomenna päällä? Saas nähdä, vähän tekisi kyllä joskus mieleni kuvailla "päivän asuja", mutten tiedä mikä siinä on, että tunnen itseni useimmiten ihan pässiksi poseeratessani.

Viena sai myös uusia alushousuja, nyt kun niille on tullut vihdoin käyttöä. Nyt on nimittäin lopetettu vaipan käyttö päivisin kokonaan :) Mä oon tosi ylpeä Vienasta ja myöskin yllättynyt kuinka kivuttomasti ja helposti se lopettaminen on käynyt.

Polarn O. Pyretin collegejakku, kaipaa ehkä parikseen jotkut vähän värikkäämmät ja tyttömäisemmät housut. Mutta nuo nyt oli päällä kun soviteltiin :)

Käskin Vienaa poseeraamaan, hyvinhän tuo näyttää luonnistuvan. Housut siis Zarasta alesta ja paita Polarn O. Pyretistä.

Sagan uudet tossut.

Vienan mekko Polarn O. Pyret, ei olla vielä kokeiltu päälle, huomenna sitten.

Viikon biisi

2012-01-28T22:30:00.001Z

Meinasin melkein unohtaa viikon biisin. Nyt ensimmäistä kertaa islanninkielinen kappale, Hjálmar - Leiðin okkar allra. Tää biisi saa mulle ainakin kylmät väreet pintaan. Surullinen, mutta kaunis kappale. En uskalla oikein lähteä tekstiä kääntämään, voi nimittäin mennä metsään, vaikka mielestäni sanat ymmärränkin. Tekstillä vaan voi olla mulle itselleni ihan eri merkitys kuin mitä sanoittaja on hakenut. Kappaleen nimi kuitenkin tarkoittaa "meidän kaikkien tie".

Tän linkin takaa löytyy myös albumiversio biisistä, jos kolahti :) Ja sieltä voi kuunnella bändin muutakin tuotantoa.

Lumentulolle ei näy loppua...

2012-01-25T23:53:00.000Z

Me tytöt sairastellaan edelleen, joten ollaan pysytelty sisätiloissa. Koko porukka on jo ihan kyllästynyt, mutta minkä teet, ei sitä tautia valitettavasti pysty hoputtamaan. Viena rupeaa olemaan jo ihan villi tän kotona hengailun takia, mammasta puhumattakaan. Saga on ainut joka ei niin välitä, se rupeaakin olemaan jo parhaimmassa kunnossa, vaikka nokka vuotaakin urakalla.

Laitoin eilen kuvia takapihalta yön aikana sataneesta lumesta. Nyt sitä on sitten tullut tuplaten lisää ja nyt tulevaksi yöksi on luvattu myrskyä ja lisää lunta. Mä harrastelin taas takapihakuvausta, jotta näette miten paljon sitä lunta todella on, vaikka eipä se tietysti suomalaisille mitenkään eksoottista ole. Tossa lähellä mitattiin lumen syvyydeksi 47cm. Täällä Reykjavíkin alueella Islannissa oli lunta viimeksi yhtä paljon noin 30 vuotta sitten. Koko pääkaupunkiseutu on ihan kaaoksessa, me ei edes päästä parkkeeraamaan autoa lähelle kotia, Ágúst jättikin sen Hamraborgiin (Kópavogurin keskusta) yhden kaupan pihaan.

Muuallakin maassa on kaaos, muun muassa Länsivuonoilla Ísafjörðurissa on jouduttu evakuoimaan ihmisia lumenvyöryvaaran takia ja Keflavíkin lentokentällä on paljon porukkaa jumissa, koska tie Reykjavíkiin on suljettu. Nyt hyvät yöt, raportoin huomenna taas :)

Nyt ärsyttää

2012-01-24T21:29:00.000Z

Tää islantilainen lumitöiden tekemättömyys rupeaa käymään mun hermoon. En mä sitä oikein edes ajatellut kun oli vielä Jeeppi alla. Mutta nyt kun ei enää ole, on käynyt elämä vähän hankalaksi, kun ei meinaa päästä autolla edes parkkipaikalta pois. Olettamus tuntuu olevan se, että kaikilla on maasturi tai joku muu nelivetoinen auto alla. Monilla tietysti onkin, muttei todellakaan kaikilla, eikä varmasti edes puolella autoilevasta väestöstä.

Täällä ei auraustöillä ole millään lailla kiire, pienempiä teitä hyvä jos aurataan ollenkaan. Kävelijöistä viis, kävelyteiden auraus on vihoviimeisenä listalla. Mä en oo oikeastaan koko talvena voinut mennä vaunuilla mihinkään ton lumimäärän takia. Tässä asiassa on ruvennut islantilainen suurpiirteisyys hiukkasen pännimään... Niin ja olen myös tuolle perheen päälle yrittänyt vihjaista että menis jollain lapioimaan tosta pihapolulta suurimmat lumet veks. Vastaukseksi saan kuulla litannian syitä miksi siinä ei ole mitään järkeä. Tekisin itse lumityöt, mutta juuri nyt olen kahden kipeän tytön kanssa kotona ja itsekin puolikuntoinen. Joten tarvotaan sit polvia myöten lumessa.

Sairastelut jatkuu

2012-01-24T14:29:00.000Z

Viikonloppu meni sit kaikinpuolin vähän ketuilleen, kun tauti tuli kylään. Viena oli jo sunnuntaina ihan hyvässä kunnossa, ei enää kuumetta. Mutta tänään on taas vähän lämpöä. Minä ja Saga tultiin myös kipeiksi sunnuntaina. Mä rupean nyt olemaan jo ihan hyvinvoiva, mitä nyt nokka vuotaa aika lailla. Sagalla oli vielä viime yönä korkea kuume, mutta aamulla ei enää paljoa. Pidetään peukkuja, ettei enää nousisikaan mihinkään hurjiin lukemiin.

Yön aikana satoi tosi paljon lunta ja räpsin taas kerran meidän takapihalta kuvia :) Oli tosi nätti aamu ja auringonnousu, jota en tietenkään pystynyt kameralla tallentamaan niin hyvin kuin olisin halunnut.

Pieni sairastupalainen

2012-01-21T22:33:00.000Z

Tänään piti olla ohjelmassa aamulla Vienan urheiluleikkikoulu ja iltapäivällä nelivuotissynttärikemut. Mutta ohjelma muuttui kotona löhöilyksi, Vienalle nimittäin nousi eilisen illan ja yön aikana korkea kuume, yli 39:ään asteeseen. Eipä ole tyttö ollut aiemmin noin väsynyt ja kipeä, ettei edes leikkiä meinannut jaksaa. Päivä meni makoillessa, lueskellessa ja piirrettyjä katsellessa. Illaksi Viena tosin piristyi ja oli jo enemmän oma itsensä. Ilmoitti kuitenkin itse vähän kahdeksan jälkeen, että nyt haluaa mennä nukkumaan. Se on selvä merkki siitä, ettei olo ole ihan normaali. Jotenkin Viena myös hiffasi, että kannattaa käyttää tilaisuus hyväkseen ja pyytää mitä mieli tekee, koska me vanhemmathan ei voida olla hemmottelematta kun toisella on niin kurja olo. Hän nimittäin ilmoitti, että haluaa ranskiksia! Ei ole koskaan ennen moista pyytänyt kotona, kerran kahvilassa. Me ei edes oikein koskaan syödä ranskiksia kotona. No, Ágúst lähti sitten grilliltä niitä hakemaan ja hyvin maistui potilaalle. Niinkuin maistui muuten jätskikin jälkkäriksi... Hups :)

Tyypillistä, että iski flunssa päälle juuri nyt kun olisi ollut ohjelmaa. Pari viime viikonloppua on ollut aika "tylsiä", ei siis mitään erityistä tekemistä plus et on ollut tosi kurjat ja sateiset säät. Tänään taas on ollut ihan täydellinen aurinkoinen talvisää. Ei juurikaan tuulta ja vähän pakkasta. Olisi ollut niin kiva leikkiä Vienan ja tietysti Sagankin kanssa ulkona, käydä pulkkailemassa ja muuten vaan peuhaamassa.

Sain sentään itse nauttia hieman kauniista ilmasta kun kävin Molin kanssa lenkillä. Napsin pari kuvaa mun lenkkireitin varrelta. Sama reitti, mistä oon ennenkin kuvia esitellyt. Tosin silloin oli syysmaisemat.

Kirppislöytöjä

2012-01-20T21:48:00.000Z

Käytiin tänään mun kaverin kanssa kirppiksellä. Mun toiveena oli tehdä jotain huonekalulöytöjä, mutta eikös se mene aina niin, että jos jotain lähtee etsimään löytää kaikkea muuta paitsi etsimäänsä. Niinpä tein muutaman edullisen leluhankinnan, ihan kuin niitä ei olisi jo tarpeeksi...

Pehmoinen keinuhevonen oli ihan pakko saada! Vai onko tuo edes hevonen, no joka tapauksessa suloinen kuin mikä.

Ajattelin, että Viena on jo ehkä kasvanut keinuhevosiästä ohi, mutta mitä vielä, tykkäsi kovin. Saga kun vähän kasvaa tulee varmaan riitaa.

Mulla on itselläni (edelleen) toivelistalla uusi kamera, mutta sitä joutuu nyt vielä jonkun aikaa odottelemaan. Päätinkin tänään vähän opiskella tota vanhaa kameraa, jos sillä pystyisi ottamaan edes vähän parempia kuvia. Pikkuisen säätöjä vaihtaen sai vähän parempaa jälkeä, tosin valovoima mun kamerassa on ihan surkea, salamaa joutuu käyttämään melkein koko ajan. Mä oon myös niin amatööri mitä kameroihin ja valokuvaukseen tulee, että joudun opettelemaan kaiken ihan alusta pitäen. Mua kuitenkin motivoi pikkuisen opiskelemaan jopa tolla vanhalla kameralla, koska mä inhoan p*skoja kuvia ja musta on inhottava suoltaa tänne blogiinkin kamalaa pikselipuuroa jatkuvasti. Mun mielestä noi kolme alla olevaa kuvaa on jo huomattavasti parempia kuin mun normaalit idioottiasetuksilla otetut kuvat :) Ei muuta kuin oikein hyvää viikonloppua kaikille!

Mikä musta tulee isona?

2012-01-19T23:33:00.000Z

Mulla on kriisi. En tiedä mikä musta tulee isona! Oon aina halunnut opiskella, mutta se ei ole vielä paljon lukiota pidemmälle edennyt. On mulla jonkun verran islanninkielen opintoja takana yliopistolla, mutta mua ei kuitenkaan kiinnosta opiskella kieltä kielitieteen näkökulmasta. Nyt on taas se aika kun mietin, että mitäs mä tekisin kun tää kotiäiteys loppuu.

Pikkutyttönä halusin eläinlääkäriksi, joskus 15-vuotiaana halusin lakinaiseksi. Nyt vanhempana olen halunnut opiskella muun muassa antropologiaa, kauppatieteitä, arkkitehtuuria ja valtiotieteitä. Myös monet luovat alat kiinnostavat, mutten ole ihan varma riittäisivätkö rahkeet esimerkiksi kultasepäksi tai sisustussuunnittelijaksi. Kosmetologiksi opiskelu on myös käväissyt mielessäni. Perusongelmani on kai se, että olen suht keskiverto kaikessa, mitään selkeää vahvuutta en ole itsestäni vielä(kään) löytänyt. Monet jutut kiinnostavat, mutta mikä olisi ihan oikeasti se mun juttu, sitä olen pohtinut monet vuodet ja pohdin edelleen.

Nyt kun mulla on jo perhe niin sanotusti kasassa, en haluaisi lähteä enää haahuilemaan ja kokeilemaan jotain. Jos lähden opiskelemaan, sitä joutuu kuitenkin rahoittamaan lainalla ja täten haluaisin olla varma, että tää on nyt just sitä mitä haluan tehdä. Auttakaa joku mua! Mitä mä teen? Miten te olette löytäneet sen teidän jutun?

Päivän kampaus

2012-01-19T14:07:00.000Z

Mä kun oon innostunut esittelemään mun letittelyjä, niin laitetaas nyt kuvaa tän päivän aikaansaannoksesta :) Saga on vedellyt ulkona vaunuissa sikeitä jo 2,5 tuntia, joten mulla on ollut mukavasti omaa aikaa... Vaikka eipä tuon kyhääminen montaa minuuttia kestänyt. Sais jo ruveta tyttö heräilemään niin päästään hakemaan Vienaa päiväkodista. Sen jälkeen ajattelin poiketa tyttöjen kanssa Pohjolan talon kirjastolla. Täällä on muuten upea aurinkoinen talvipäivä!

Aika rientää

2012-01-18T14:49:00.000Z

Pieni vauvani ei olekään enää niin pieni. Saga on tänään jo yhdeksän kuukautta ja on kehittynyt uskomattoman paljon viimeisen parin kuukauden aikana. Hampaita on jo viisi ja Saga tykkääkin pureskella ruokansa itse, kuten pehmeää leipää, banaania ja muita hedelmiä. Varsinaisia sanoja ei ole Sagan suusta vielä ulos tullut, mutta kovasti hoetaan "mammamammamamaaa" ja ihan selkeästi Saga yrittää joskus viestiä jotain muillakin äänteillä. Kovasti se jaksaa aina pälättää :) Saga on tosi ahkera leikkimään lattialla ja tutkimaan ympäristöään. Mulla on käynyt hyvä tuuri, koska molemmat tytöt on ollut älyttömän helppoja ja terveitä vauvoja.

Vienakin on jo iso tyttö. Eilen käytiin sen kanssa ensimmäistä kertaa hammaslääkärillä tarkastuksessa. Mua hämmästytti miten hyvin se meni, ei olisi voinut mennä edes paremmin. Mä olin valmistautunut pahimpaan, mutta ihan turhaan. Ei Vienan kanssa usein mitään suuria ongelmia olekaan. 2,5-vuotias tyttö vaan haluaisi niin kovasti päättää kaikesta itse. Ja se ei ihan käy. Eli välillä joutuu vääntämään. Mutta eikös kahden vuoden ikää kutsutakin "terrible two":ksi.... Viena käyttää vielä vaippaa, mutta nyt viimeisen viikon aikana on opeteltu olemaan paljon ilman ja hyvin on mennyt. Joten toivottavasti pian voidaan lopettaa päivävaippa kokonaan.

Tytöistä on myös tullut keskenään enemmän kavereita. Sagakin on jo sen verran iso, että Vienasta on kiva leikkiä sen kanssa ja Saga on mielellään mukana Vienan touhuissa. Tosi kiva kun heistä on seuraa toisilleen. Pianhan mua ei tartteta enää ollenkaan! ;)

Kauhistelen nyt vielä vähän kuinka aika kuluu nopeasti! Ei ole kauaa siihen kun Saga täyttää vuoden ja Vienakin kesällä jo kolme vuotta. Ja mulla itsellänikin on vanhenemisen päivä pian edessä, hyi kamala... :D Yritänkin opetella elämään enemmän tässä ja nyt ja nauttimaan näistä hetkistä, jotka on nyt käsillä. Koska ne hetket menee vaan niin nopeasti ohi. Mulla on paha tapa aina ajatella, että sitten kun.. blaablaa... Osaako teistä joku elää "tässä ja nyt"?

Mä nappasin jälleen kerrran vähän videokuvaa, kun tytöt "leikkivät" keskenään. Tätä voisi ehkä ennemminkin kutsua riehumiseksi...

Viikon biisi

2012-01-17T20:14:00.000Z

Tän viikon biisiksi valitsin Bloodgroupin My Arms-hitin. Se soi ilmestymisvuonnaan -09 radiossa paljon ja oli muutenkin pinnalla. Tää on sellainen kappale mitä voin tietyissä fiiliksissä kuunnella nonstoppina vaikka kuinka kauan. Jokin soundimaailmassa kiehtoo meikäläistä.

Pahoitteluni muuten, että taas on linkki videottomaan biisiin. Video on kyllä olemassa, mutta islantilaiset tuntuvat olevan tarkkoja tekijänoikeuksistaan ja monien bändien viralliset musiikkivideot on poistettu YouTubesta. Jos vaikka ensi viikolla saatais myös liikkuvaa kuvaa kehiin :)

Islanti, tuo Pohjolan banaanivaltio

2012-01-16T21:46:00.000Z

Islannissa kämmäillään taas okein olan takaa. Tuoreimmassa kämmäyksessä on elintarvikkeisiin "eksynyt" muun muassa maanteiden suolaukseen tarkoitettua teollisuussuolaa. Myös Salamatkustaja kirjoitti asiasta blogissaan. Käykää lukemassa jos haluatte nauraa :)

Oikeasti tässä maassa sattuu kaikenlaisia vahinkoja vähän turhankin usein. Ennen tätä teollisuussuolajupakkaa, viikko tai kaksi sitten, tuli ilmi, että erään kauppaketjun hyllyssä olleet lihavalmisteet olivat kaikki merkitty grammalleen saman painoisiksi ja asiakas maksoi enemmästä mitä oikeasti rahoillaan sai. Eräs asiakas huomasi tämän, paketeissa oli selkeästi vähemmän tavaraa tuotteeseen merkittyyn painoon verrattuna. Tämä myös todistettiin. Sattuuhan noita mokia, mutta tämä ei ole ensimmäinen, eikä todennäköisesti edes viimeinen huijausyritys. Erästä meijeriä on myös syytetty siitä, että skyr-purkeissa on ollut jatkuvasti vähemmän tavaraa kuin mitä purkin painomerkintä kertoo. Tuntuu että tässä maassa kusetetaan ja huijataan mikä ehditään, eikä kukaan oikein halua tehdä asialle mitään. Pieni maa ja pienet piirit mahdollistavat aikamoisen hyvä veli-toiminnan....

Seikkailua sisätiloissa

2012-01-14T22:56:00.003Z

Tänään olisi ollut taas joulutauon jälkeen "urheilukoulu", mutta meiltä jäi se aamu-unisuuden takia väliin. Mentiin kuitenkin iltapäivällä Ævintýragarðurinniin (seikkailupuisto), joka on lasten sisäleikkipuisto. Siellä on pomppulinnoja liukumäkiä, pallomeriä ja kaikenlaista "hauskaa" lapsille. Mun mielestä oli tosi hyvä idea lähteä sinne, kun ulkonakin oli kurja keli ja urheilukoulu jäi aamulla välistä. Noh, todellisuus ei ihan vastannut mun mielikuvaa. Paikka oli ihan kiva, jos vanhemmat viitsisivät katsoa lapsukaistensa perään. Puistoon on sisäänpääsymaksu, mutta minkäänlaista valvontaa itse "seikkailupuiston" puolesta ei ole, vaan kaikki on vain ja ainoastaan vanhempien vastuulla. Eihän siinä mitään jos kaikki pitäisivät muksuistaan huolta ja katsoisivat, että osataan edes vähän käyttäytyä. Me kuuluttiin selkeästi siihen vähemmistöön, joka seurasi lapsiaan ja heidän leikkejään. Tietysti monet lapset olivat vanhempia kuin Viena ja puistossa olikin jaettu alueita ikien mukaan, mutta pienille oli aika surkeasti mitään ja annettiin Vienankin kurkistaa vähän isompien puolelle. Itse olimme koko ajan mukana.

Mutta kaiken kaikkiaan siis aika kaoottinen mesta, ainakin lauantai-iltapäivänä. Mietin vain, että onko Suomessa jotain vastaavia paikkoja, ja eikö niissä muka ole mitään ulkopuolista valvontaa lasten vanhempien lisäksi. Mä toistan itseäni, mutta olen edelleen pöyristynyt kuinka monia vanhempia ei kiinnostanut yhtään mitä omat lapset touhusivat ja juoksivatko pienempien yli vai jäivätkö kenties itse jalkoihin. Mutta hauskaa Vienalla oli ja ihan kiva kun käytiin katsomassa. Iltapäivän kohokohta taisi kuitenkin olla, kun istuttiin saman pöydän ääreen toisen perheen kanssa ja noin 11-vuotias tyttö leikki Vienan kanssa isänsä iPhonella :) Ehkä me käydään seikkailemassa joskus uudestaan kun Viena tai vaikka molemmat tytöt ovat vähän vanhempia. Täytyy vaan valita rauhallisempi ajankohta.

Hiusjuttuja

2012-01-13T21:36:00.002Z

Mulla on takana pitkä historia hiusteni pahointelemisestä. Värjäilyä edestakaisin vaaleasta tummaksi ja taas vaaleaksi ja niin edelleen. Hiustenpidennyksiä on ollut jos jonkinlaisia, hyviä ja huonoja. Yli vuoteen mulla ei kuitenkaan ole enää pidennyksiä ollut ja hiustenvärjäilykin on jäänyt vähälle. Puoleen vuoteen ei ole tukkaan laitettu minkäänlaista väriä ja aionkin yrittää kasvattaa oman vaalean värini kunnolla esille. Ensimmäistä kertaa elämässäni olen onnistunut saamaan omat luonnolliset hiukseni jotakuinkin asiallisen näköisiksi ja pituisiksi. Mikään paksu ja upea tukka mulla ei luonnostaan ole, mutta kaikki toi hiusten pahoinpitely on tehnyt siitä paljon surkeamman kuin se oikeasti on. Nyt olen vihdoin päässyt siihen tilanteeseen, että voin jopa letittää hiukseni! Siitä päästäänkin mun uuteen villitykseen, kalanruotolettiin. Löysin jostain (en enää muista mistä, mutta vastaavia opetusvideoita on Youtube pulloillaan) netistä opetusvideon ja päätin kokeilla onnistuuko multa letittäminen. Nyt oon kolmena päivänä peräkkäin väsännyt hieman eri version kalanruotoletistä. Rupeaa vissiin tää kotiäitinä olo kyllästyttämään :D

Ensimmäinen kokeilu. Tätä voisi ehkä kutsua rotanhäntäletiksi, sen verran säälittävältä näyttää :P Rumat vihreät kumilenksutkin paistaa kun ei mitään kauniimpaa osunut käteen.

Letti numero 2. Tää on jo ihan kiva, olisi pitänyt ottaa takaakin kuva.

Letti numero 3. Mun tukkahan näyttää melkein paksulta tässä! En kerennyt letittämään ihan loppuun asti, lapsukaiset kutsuivat.

Että sellaista tänään. Ai niin, vähän aikaa sit loppui Islanti-Suomi käsipallomaaottelu. Islanti voitti 43-25.

Substanssia!

2012-01-11T22:55:00.001Z

Huomasin tuossa blogini statistiikkoja tarkistellessani ihmeellisen kävijämääräpompsahduksen. Siihen löytyikin hyvin äkkiä selitys, nimittäin Salamatkustajan blogista, josta sain hauskan substanssi-tunnustuksen. Tunnustuksen saajan kuuluu paljastaa kahdeksan satunnaista faktaa itsestä .

1. Olen joskus lapsellinen kiukuttelija.
2. Syön lähes joka päivä maustamatonta skyriä, johon sekoitan fariinisokeria ja (paljon) kermaa. Mmm.... taidanpa mennä heti jääkaapille!
3. Surffailen ihan liikaa nettikaupoissa ikkunaostoksilla ja teen toivelistoja ja ostoskoreja tuotteista, joita en kuitenkaan ikinä oikeasti osta. Huvit ne on oltava köyhälläkin.
4. Minulla oli supersyöppö amerikkalainen maastoauto. Kiinnyin siihen kuin perheenjäseneen ja kiukuttelen edelleen, koska jouduin järkisyistä hänestä luopumaan. Tämä liittyy kohtaan yksi.
5. Aloitan usein neulomaan tai virkkaamaan, mutten ikinä saa mitään valmiiksi. Kaapit ovat täynnä puoliksi tehtyjä pipoja, paidan alkuja, tilkkuja ja mitä lie muuta.
6. Luin ennen paljon. Esikoisen syntymän jälkeen olen lukenut noin viisi kirjaa. Tämä harmittaa minua.
7. En ole vielä päättänyt ketä aion äänestää pressanvaaleissa.
8. Minulla on kova ikävä kotikyläni S-Marketin valikoimia. Ja ylipäänsäkin suomalaisia ruokakauppoja.

Laitan tunnustuksen eteenpäin Liikunnanvihaajalle sekä Mm:lle.

Viikon biisi

2012-01-11T22:25:00.001Z

Olen pitkään miettinyt, että pitäisi esitellä teille islantilaista musiikkia, koska tällä saarella on uskomattoman paljon lahjakasta musiikintekijäporukkaa. Ensin oli mielessäni kirjoittaa "musapostaus", jossa esittelisin eri bändejä ja artisteja. Ajattelin kuitenkin, että voi olla kerralla liikaa sulateltavaa jos isken yhteen postaukseen viisitoista eri biisiä ja bändiä. Tuli mieleeni, että otetaanpas käyttöön "Viikon biisi"-konsepti. Joka viikko esittelen jonkun mielestäni hyvän tai muuten vaan esittelemisen arvoisen artistin tai yhtyeen ja heidän tuotannostaan jonkun kappaleen.

Ekaksi viikon biisiksi valitsin Dikta:n biisin nimeltä What Are You Waiting For. Biisi löytyy heidän uusimmalta, vuonna 2011 ilmestyneeltä albumilta Trust Me. Valitsin tämän kappaleen, koska mielestäni se on helposti lähestyttävä, tarttuva ja hyvällä tavalla valtavirtaa.

Myrsky

2012-01-10T21:50:00.000Z

Tänään on ollut taas sellainen keli, että on pistänyt miettimään miksi tällä saarella edes asuu porukkaa. Piti mennä se autokin vaihtamaan! Ei mulla ollut mitään asiaa tonne liikenteeseen tavallisella henkilöautolla, eikä kyllä ollut monella muullakaan. Autoja on ollut jumissa runsaan lumen tulon takia ympäri maata ja ihan täällä kaupungissakin. Monia teitä on suljettu tänään ja poliisikin on kehottanut ihmisiä välttämään autoilua. Poliisin ja palokunnan lisäksi myös paikalliset erikoispelastusjoukot ovat olleet täystyöllistettyjä muun muassa auttaessaan ihmisiä pois vuorille jumiin jääneistä autoista. Nyt illaksi on ilma ainakin täällä meillä hieman rauhoittunut, kävin jopa koiruuden kanssa lenkillä. On se tuuli vieläkin aika hurja, mutta kyllä siellä pystyi tarpomaan, lunta ei enää sada. Ennustavat myrskyn jatkuvan vielä yön yli.

Yritin ottaa päivällä vähän videokuvaa mun surkealla kameralla meidän ikkunasta. Kyllä kai tuosta jotain käsitystä saa :)

Inspiraation metsästystä

2012-01-09T20:40:00.001Z

Mun postaustahti on ollut nyt vähän harvempi kuin loppuvuodesta. Siinä joulun alla oli tietysti ihan luonnostaan enemmän tapahtumia ja kerrottavaa kuin nyt alkuvuodesta. Nyt ollaan lähinnä yritetty palailla rutiineihin ja normaaliin päivärytmiin. Vienaa tuo joulunaika ainakin sekoitti hieman, koska se on ruvennut nyt temppuilemaan nukkumaan menemisessä, joka sujui ennen ilman mitään ongelmia. Toivottavasti tämä on äkkiä ohimenevä vaihe.

Olen saanut palautetta, että lisää juttuja Islannista ja aionkin ottaa palautteen tosissani :) Nyt vaan vähän vielä haeskelen inspiraatiota, että mistäs kertoisin. Saa edelleen heittää kysymyksillä ja ideoilla, jos joku tietty aihealue kiinnostaa!

Käytiin Sagan kanssa tänään neuvolassa ja strategiset mitat hieman vajaan yhdeksän kuukauden iässä ovat 8004gr ja 67,5cm. Saga ei muuten edelleenkään ryömi vaan lähinnä vetelee itseään eteenpäin istuallaan. Lisäksi hinku seisomaan on kova, joten voi hyvinkin olla, että meillä skipataan koko lattian moppausvaihe.

Loppiaisen vietto

2012-01-06T22:01:00.000Z

Vietetäänkö Suomessa loppiaista jotenkin erityisesti? Ei mun muistaakseni. Mutta eikös se ole pyhäpäivä niin, että kaupat, virastot, koulut ja muut ovat kiinni? Täällä Islannissa loppiainen on normaali työpäivä, mutta sitä vietetään silti vähän juhlallisemmin, lähinnä ilotulitteita ampuen. Tänään onkin paukkunut pitkin päivää ja iltaa. Eri kunnat ja seurat järjestävät ilotulitusnäytöksiä ja ihmiset ampuvat raketteja myös itse. Islantilaiset ovat ilotulitehullua kansaa. Joka tilaisuuden tullen paukkuu, uudenvuodenaatosta nyt puhumattakaan.

Itse en juuri piittaa rakettien ampumisesta, itseasiassa ei kiinnosta yhtään mennä ulos niiden kanssa pelaamaan. Sitäpaitsi ne myös vähän pelottavat minua. Vielä jos on alkohlia pelissä, niin riskit vahinkoihin nousee. Voitte kutsua minua ilonpilaajaksi ja partypooperiksi :D Ihan mielelläni kyllä katselen hienoja ilotulituksia sisätiloista. Mutta se saisi mun puolesta tapahtua kerran vuodessa ja maksimissaan 20 minuutin ajan. Tänään näinkin ehkä hienoimman ilotulituksen ikinä anoppilan ikkunasta. Heiltä on näkymän koko Reykjavíkin alueen yli ja nähtiin ilmeisesti Kópavogurin kunnan järjestämä ilotulitus. Se oli upea, harmi etten voinut kuvata sitä.

Syötiin myös tänään hangikjöt:iä, josta kerroin joulupostauksessani. Hyvää oli! En ottanut siitäkään kuvia mutta päätin googlettaa ja havainnollistaa kuvin, miltä kyseinen liha näyttää.

Hangikjöt tarjoillaan punakaalin, säilykeherneiden, perunoiden ja valkoisen kastikkeen kera.

Tässä on liha "valmistumassa", eli roikkumassa ja hitaasti kypsymässä. Nimi hangikjöt tarkoittaa "riippuvaa lihaa".

Ai niin, vaihdettiin tänään auto. Minusta tuli nyt kertaheitolla entinen Jeepin omistaja ja nykyinen tavallinen tallaaja :D Perheeseemme kotiutui Skoda Octavia. Voiko tavallisempaa autoa olla? Vähän ristiriitaiset tunnelmat, koska tykkäsin mun Jeepistä ihan liian paljon, mutta se ainainen kulutus- ja bensamittarin kyttääminen rupesi käymään liian tuskalliseksi. Joten parempi näin, toistaiseksi...

Mitä muuta tehtiin jouluna

2012-01-04T22:24:00.000Z

Ajattelin laittaa tähän postaukseen kuvia, mitä muuta ollaan puuhattu jouluna ja joulun ja uudenvuoden välipäivinä. Mulla on ollut sen verran pitkä postaustauko, että tekee mieli kertoa lyhyesti mitä ollaan puuhailtu :)

Joulupäivän aamuna leikittiin tietysti uusilla leluilla.

Viena pääsi kokeilemaan yhden koiran koiravaljakkoa isänsä kanssa.

Ja tietysti myös lumessa piti vähän peuhata.

Viena päätti myös, etta 2,5-vuotiaan on hyvä aloittaa meikkaamisen alkeet :D Ei onneksi mennyt tököttejä naamaan asti.

Joulupäivänä mentiin Þorlákshöfniin sukuloimaan ja syömään. Sää matkalla oli aika hurja. Vuorilla oli näkyvyys jotakuinkin nolla, eikä alas kylään päästyämme tilanne ollut juurikaan parempi. Ei valitettavasti välity ihan kunnolla kuvasta tunnelma.

Sukulaisilla oli joulumänty. Aika hieno mun mielestä :)

Lambalæri on hyvää :) Tarjolla oli myös hangikjöt:iä.

Mummotyyli osa 2. En "valitettavasti" muistanut poseerata niin, että näkisitte kunnolla upena vintage-luomukseni jonka laitoin ylleni joulupäivän kunniaksi :P

Tytöt uusissa samanlaisissa yöpuvuissaan.

Tapaninpäivän aamu, leikit jatkuu.

Nyt on ihan selkeästi joku mestarisävellys tekeillä.

Saatiin pizzauuni joululahjaksi, täytyihän sitäkin päästä kokeilemaan.

Tuli muuten hyvää pizzaa. Ja tuoksukin oli kuin oikessa pizzeriassa.

Vienan joululahja meille, päiväkodissa tehty hieno kynttilälyhty.

Uudet vaatteet ja korut :) Sagakin sai ihan samanlaiset vaatteet.

Oltiin tapaninpäivänä myös ulkoilemassa, vaikka olikin aika tuulista. Ei sentään myrskyä niinkuin Suomessa. Lumi taitaa maistua edelleen hyvälle, minäkin siitä pidin lapsena :D

Saga haluaa nykyään aina että sitä tuetaan seisomaan. Se välillä puskee väkisin itse ylös kun annan sille käteni.

Hyvä ottaa välillä rennosti.

Uusi värityskirja ja värikynätkin otettiin heti käyttöön.

27. päivän aamu ja kaunis talvisää.

Jouluaatto

2012-01-04T21:43:00.000Z

Vieläkö joku jaksaa joulupostauksia? Mä ajattelin, että pakkohan mun on kertoa meidän joulusta, kun en aiemmin voinut nettiongelmien takia. Ja onhan vielä virallisesti joulunaika, eikös se pääty kuudenteen päivään, eli loppiaiseen. Mutta skippaa siis tämä jos joulu tulee jo korvista ulos :)

24. päivän aamuna koristeltiin kuusi Vienan kanssa, Saga seuraili kiinnostuneena meidän touhuja. Päivä vietettiin rennosti perheen kesken kotosalla ja illaksi mentiin anoppilaan, jossa syötiin ja jaettiin lahjat. Islannissa syödään vähän alueesta ja perheen omista perinteistä riippuen joko hamborgarahryggur:ia, lambalæri:a hangikjöt:iä tai rjúpa:a.

Hamborgarahryggur on sianlihaa, selkäosaa. Se kylmäsavustetaan ja suolataan ja sitten paistetaan uunissa. Liha jää meheväksi ja se syödään lämpimänä ja vähän paksumpina siivuina kuin suomalainen kinkku. Hamborgarahryggur kuuluu appiperheeni joulupöytään. Lisukkeina tarjotaan karamellisoituja perunoita ja "lantturanskiksia", jotka ovat jollain tapaa myös sokerissa keitetty/paistettu. Muita lisukkeita ovat punakaali, sienikastike, säilykeananas ja salaatti. Tämä perinne on islantiin "tuotu" Tanskasta. Alunperin ei oikein ole edes islantilaista jouluruokaa, vaan se on samaa kuin minä tahansa pyhäpäivänä tai sunnuntaina, eli lambalæri, karitsan jalkaa. Sitä syödään samanmoisten lisukkeiden kera.

Ensimmäisen jouluni Islannissa vietin maatilalla, missä olin töissä. Siella syötiin jouluruoksi rjúpa:a, joka on lintu, suomeksi kiiruna. Se on ihan mielettömän hyvää, muutenkin olen täällä Islannissa oppinut syömään vaikka mitä lintuja. Kiirunan lisäksi olen syönyt usein hanhea, lunnia, jopa joutsenta olen maistanut. Mutta shh, ei saa kertoa kellekään, ei joutsenia saa täälläkään metsästää.. :)

Islannissa syödään joulunaikaan, ihan niinkuin muutenkin, myös paljon kaloja. Mun appiperheessä ne on vaan jäänyt pois, koska Ágústin toisella siskolla on paha allergia. Yksi jouluruuista on hangikjöt, jota syödään joulunaikaan lähes joka perheessä, jos ei aattona niin jonain muuna päivänä. Se on kylmäsavustettua karitsan lihaa, se tarjotaan valkoisen kastikkeen kera. Appiperheessäni hangikjöt on kuulunut aina aatonaattoon, mutta tänä vuonna tuli uusi perinne, eli suomalainen jouluateria. Saa nähdä jatkuuko "perinne" ensi jouluna.

Täähän kääntyi nyt ihan ruokapostaukseksi. No kuvista näette paremmin, millainen jouluaatto meillä oli. Ja voin sanoa, että se oli tosi kiva :)

Molikin sai rusetin kaulaan.

Valmis kuusi. Ei se tossa kuvassa niin hienolta näytä, mutta oikeasti on mun mielestä tosi nätti.

Pari pakettia anoppilan tekokuusen "juurella".

Ensimmäinen paketti. Se vähän ihmetytti Vienaa, mutta kun vauhtiin pääsi, se mielellää auttoi muitakin pakettien avaamisessa :)

Osa lahjasaaliista kasattiin näppärästi pulkkaan, joka on myös joululahja. Jestas sitä tavarapaljoutta, vähemmälläkin olisi pärjännyt. Mutta oli mukana onneksi paljon hyödyllisiä juttuja, tarpeellisia vaatteita yms. Ja kirjoja, jotka on mun mielestä aina tosi hyviä lahjoja.

Saga ei vielä tajua joulusta mitään. Mutta kivaa siitäkin oli pakettien kanssa painia. Ja isosisko ystävällisesti auttoi availussa.

Pakko laittaa kuva mun jouluposeerauksesta, hahah. Tänä vuonna en ostanut itselleni mitään uusia vaatteita joulua varten, mutta olin tosi tyytyväinen mun mummotyyliin. Vekkihame ostettu jostain kirppikseltä eurolla ja pusero H&M:ltä alesta, tais olla kympin paikkeilla. Joskus voi pukeutua vähälläkin rahalla :)

Postaustauko

2012-01-02T18:28:00.002Z

Mun joulutauko on venynyt aiottua pidemmäksi minusta riippumattomista syistä. Islantilainen puhelinyhtiö myi meille uudenlaisen loistavan ja nopean nettiyhteyden, joka kosahti muutaman päivän käytön jälkeen. Nyt puhelinyhtiö joutuu tekemään jotain korjaustöitä. Sillä välin olen siis netitön. Toivottavasti pääsen kuitenkin palaamaan asiaan pian :) Hyvää uutta vuotta kaikille!

Jouluja!

2011-12-24T12:01:00.000Z

Oikein hyvää joulua kaikille lukijoille :) Tutuille ja tuntemattomille! Palailen asiaan myöhemmin joulutunnelmissa.

Katastrofin ainekset

2011-12-22T23:55:00.000Z

Nyt tekisi mieleni todeta, ettei mennyt ihan niinkuin Strömsössä. Paistoin tänään kinkun, siitä taisi tulla kuiva käntty. Tein sienisalaatin suolasienistä, joita olin liottanut yön yli. Noh, ihan perkuleen suolaista siitä salaatista tuli silti. Eilen tein perunalaatikon. Se maistuu ihan hyvälle, mutta siinä on kökköjä. Että sellainen jouluateria huomenna luvassa. Kukaan ei ole seppä syntyessään ja niin edelleen. Toivottavasti ei sentään tarvitse tilata pizzaa.

Joulukuusi on kuitenkin vielä pystyssä ja siihen on ilmestynyt valot.

Viime hetken stressailuja

2011-12-20T22:37:00.000Z

Tajusin tänään, että jouluhan on ihan kohta! Ja mulla on vielä vaikka mitä tekemistä. Jouluaaton aiomme olla anoppilassa, mutta aatonaattona olen luvannut tarjota suomalaisen jouluaterian meillä. Lanttulaatikon teinkin jo ajoissa pakkaseen, mutta into lopahti ja nyt täytyy kauheella kiirellä väsätä kaikki loput. Just tein perunamössön valmiiksi kattilaan odottamaan yön yli imeltymistään. Huomenna aion siis paistaa perunalaatikon. Lisäksi huomenna pitää muistaa laittaa suolasienet likoamaan, että saadaan sitten sienisalaattia. Kinkkukin on jo sulamassa, torstaina paistan sen. Hyvä, että soitin isukille, enhän mä tajunnut, että se kinkku pitää paistaa edellisenä päivänä. Alunperin olin suunnitellut paistavani vasta perjantaina. En ole siis koskaan ennen tehnyt näitä jouluruokia itse, vaan olen aina astellut valmiiseen pöytään. No kerta se on ensimmäinenkin, toivottavasti menee sen verran hyvin, ettei jää viimeiseksi. Todennäköisesti seuraavan parin päivän aikana on puhelinlinjat kuumina Suomeen päin, kun tartten neuvoja ties missä itsestäänselvyyksissä.

Kuusi otettiin eilen sisään, mutta se on vielä koristelematta. Jos huomenna tehtäis se tyttöjen kanssa. Tänä jouluna olen ensimmäistä kertaa tyytyväinen joulukuuseemme. Mun mielestä se on täydellinen! Sopivan pieni ja hirmu symmetrinen. Se on islantilanen "sinikuusi" (blágreni), jonka kävin Ágústin työpaikalla valitsemassa, niinkuin muinakin vuosina. Aiempina vuosina olen ollut joko liian myöhään paikalla, niin ettei jäljellä ole ollut enää hyviä, tai olen ahnehtinut ja ottanut liian suuren kuusen. Nyt oikein päätin, että etsin pienen ja söpön. Ja sellainen löytyi :)

Askasleikir, Hurðaskellir ja Skyrgámur

2011-12-19T21:17:00.000Z

17. joulukuuta: Askasleikir

Ennen vanhaan kun ihmiset söivät puisista "kulhoista" (islanniksi askur) Askasleikir (kulhonnuolija) oli usein sänkyjen alla piilossa odottamassa, että ihmiset jättäisivät kissoille ja koirille "kulhot" nuoltaviksi ruoantähteistä. Askasleikir oli paikalla ennen kotieläimiä ja nuoli kulhot puhtaiksi.

18. joulukuuta: Hurðaskellir

Hurðaskellir on seitsemäs joulupukki, joka häiritsee nukkuvia ihmisiä paukuttelemalla ovia. "Hurð" tarkoittaa islanniksi ovea ja skellir on muoto verbistä "að skella", joka tarkoittaa mm. paiskata.

19. joulukuuta: Skyrgámur

Skyrgámur on suuri ja voimakas joulupukki, joka rakastaa skyriä (skyr on rahkantapainen maitovalmiste, taitaa olla suomessakin saatavilla nykyään). Hän etsi tynnyreitä missä skyriä ennenvanhaan säilytettiin ja söi itsensä ähkyksi. Islantilaiset joulupukit ovat kovin persoja maitotuotteille.

Kuvat: jolamjolk.is

Lehtileipäkemut anoppilassa

2011-12-18T15:32:00.000Z

Islantilaiseen jouluperinteeseen kuuluu laufabrauð (lehtileipä) ja sen tekeminen. Laufabrauð on nimensä mukaisesti lehdenohut leipä, joka koristellaan eri tekniikoin ja koristelun jälkeen jokainen leipä uppopaistetaan öljyssä. Me tytöt olimme eilen anoppilassa osallistumassa tähän perinteeseen.

Ensin taikinasta kaulitaan erittäin ohuita pyöreitä lättyjä.

Tässä malleja, miten laufabrauðin voi koristella.

Koristeluun tarvitaan pieni veitsi ja/tai "painorulla", jolla rullataan kuvioita leipiin. Ja kuviosta sitten nostellaan veitsellä joka toinen sarake ylös, jotta leipään muodostuu reikäkuvio.

Veitsellä tehdään kolmionmallisia viiltoja leipään, osa viilletyistä kohdista nostellaan ylös, jotta leipään tulee reikäkuvio.

Toinen tapa on tehdä viillot rullalla joka oli aiemmassa kuvassa,ja nostella joka toinen viilto edellisen viillon päälle.

Tarkkaa puuhaa :D

Vienakin teki lehtileivän.

Tässä yksi valmis laufabrauð, paistoa odottamassa.

Leivät paistetaan kuumassa öljyssä todella nopeasti.

Valmis leipä. Öljyssä paiston jälkeen leipä pitää viela laittaa kuumana leikkulaudan tai jonkun muun alle painettavaksi, jotta siitä tulee tasainen.

Näitä syödään sitten joulupöydässä.

Sagakin oli mukana ahkerasti leikkimässä ja sen jälkeen vaunuissa nukkumassa.

Lisää lahjoja

2011-12-16T22:35:00.000Z

Tällä kertaa ajattelin esitellä "pikkujoululahjojen" lisäksi pari paketteihin asti päätyvää juttua. Tilasin kaveriltani Piialta tytöille pöllö-pehmolelut. Vienalle iso ja Sagalle pieni. Mun mielestä ne on aivan mielettömän söpöt! Sitten kun tässä joku päivä rikastun, aion tilata tukuittain vaatteita tytöille Piialta. Jos tykkäätte pöllöistä, kannattaa kurkistaa hänen blogi ja nettikauppa. Piia ompelee Retrobug-nimellä.

Sagan kummitäti Suomesta lähetti kauniin mekon, aion laittaa sen Sagan päälle jouluna :) Taisi olla H&M:ltä hankittu, siellä on mun mielestä ollut viime aikoina tosi paljon ihania vauvan- ja lastenvaatteita. Sagan lahjamekossa on sellaista vanhanajan tuntua, mistä tykkään usein lastenvaatteissa. Toki joskus saa olla kiiltoa ja kimallettakin, mutta useimmiten muhun iskee varsinkin mekoissa jonkinsortin vanhanaikaisuus.

Yritin ottaa kuvan Vienasta uudessa Marimekko-mekossaan. Pyysin hymyilemään kauniisti ja sain sarjan upeita irvistyksiä :D Oon aina vähän vierastanut mustaa hallitsevana värinä lastenvaatteissa, kai mä ajattelen, että mustaa tulee sit varmasti käytettyä vanhempana ihan riittämiin. Nyt lapsena on aika olla värikkäästi ja iloisesti puettu. Mutta toi on ihana mekko! Eikä yhtään synkkä. Valkoinen pallokuvio ja punaiset yksityiskohdat tekevät siitä tosi kivan ja selkeän. Ja oikeastaan on hirmu kiva kun on kaapissa jotain muutakin kuin liilaa ja vaaleanpunaista. Sitäpaitsi värikkäillä sukkahousuilla tai legginsseillä saa muutettua kokonaislookia :) Nyt puin Vienalle turkoosit sukkahousut, sopivat aika hyvin. Punaiset olisivat myös kivat. Mekko on varmasti myös pitkäikäinen, koska kasvunvaraa on vielä, vaikka ihan hyvin voi jo käyttää.

Samassa paketissa missä Vienan mekko ja Sagan yöpuku tuli, oli myös Rakkausmuumi-lakanat. Ne on varmastikin Sagalle, koska Viena on saanut ennestään samoilta sukulaisilta Muumi-lakanat. Taidan laittaa ne pakettiin odottamaan joulua.

Tässä taisi olla kaikki tällä kertaa, esitellään sit lahjoja joulun jälkeen lisää.

Þvörusleikir ja Pottaskefill

2011-12-16T21:33:00.001Z

15. joulukuuta: Þvörusleikir

Þvörusleikir on erittäin laiha. Hän pitää puukauhojen nuolemisesta ja hän ryntää aina nopeasti keittiöön kun ihmisten katse välttää varastaakseen kauhat kattiloista. Þvara tarkoittaa puista tikkua, jota ennen vanhaan käytettiin keittojen ja puurojen sekoittamiseen. Nykyään käytämme puukauhaa þvaran sijasta. Siitä on kuitenkin neljännen joulupukin nimi peräisin, "puukauhannuolija".

16. joulukuuta: Pottaskefill

Pottaskefill kaapi tai nuoli ruoantähteet kattiloista. Pottur tarkoittaa kattilaa ja skefill kaapijaa, viides joulupukki on siis "kattilankaapija".

Kuvat: jolamjolk.is

Pikkujoululahjoja

2011-12-14T23:33:00.000Z

Suomalainen ystäväni tuli tänään pienen poikansa kanssa kylään. Saga ja häntä vähän nuorempi poika tekivät kovasti tuttavuutta keskenään. Sagaa kiinnostaa muut lapset jo todella paljon. Kun tuli aika hakea vanhemmat lapset päiväkodeistaan, me tytöt mentiin vielä hetkeksi heille käymään. Saga ja Viena saivat joululahjatkin, jotka ystäväni on itse ommellut. Ja mä sain ruispaloja! Jes :)

Saga ja Elmeri tekemässä tuttavuutta.

Tytöt sai "pikkujoululahjat". Ystäväni on itse ommellut :)

Postin mukana on viimepäivinä tullut (paketoimattomia) ihania juttuja tytöille. Olen pahaa aavistamattomana avannut kuoret ja pahvilaatikot ja olettanut tietysti lahjojen olevan paketeissa, mutta ei... Ensin ajattelin, että voisin itse paketoida ja säästää kaiken jouluksi. Mutta tytöillehän se on ihan sama, niitä paketteja on varmasti ihan riittämiin joka tapauksessa. En vaan malttanut olla pukematta tuota yöpukua nyt jo Sagan päälle. Ja Viena saa huomenna kokeilla mekkoaan.

Sagalle Marimerkon yöpuku.

Otettiin heti käyttöön.

Ja Viena sai samantyylisen mekon. Huomenna kokeillaan.

Myös mammaa ja pabbia on muistettu suklaalla ja jouluteellä. Saatiin myös pari enkelikelloa, yksi perinteinen ja hauska Pikku Myy versio. Lisäksi yksi ihana tonttu-tyttö koriste sai itselleen uuden kodin meiltä. Ja tässä ei muuten ollut kaikki! Kerron huomenna lisää, kun olen ottanut kuvia :)

Myös mun vanhat huopatossut löysivät tiensä Islantiin. Tehdäänkö noita vielä? Ihanat!

Stúfur

2011-12-14T21:07:00.000Z

14. joulukuuta: Stúfur

Stúfur on kolmas joulupukki ja heistä kaikista pienikokoisin, niinkuin hänen nimensäkin kertoo. Se tarkoittaa jotain pientä. Stúfur varastelee paistinpannuja ja nuolee pannuun kiinni palaneet ruoanmuruset. Vanhoissa tarinoissa Stúfur tunnetaan myös nimellä Pönnusleikir, Pannunnuolija.

Kuva: jolamjolk.is

Stekkjastaur ja Giljagaur

2011-12-13T21:54:00.001Z

Lupasin kertoa islantilaisista joulupukeista, jotka jättää kilteille lapsille jotain ikkunnalle jätettyyn kenkään 13. joulukuuta lähtien. Mulla jäi eilen postamaatta tarina ekasta "joulupukista" joten kerron tänään kahdesta ensimmäisestä. Nämä islantilaiset joulupukit eivät alunperin ole olleet lainkaan kilttejä tyyppejä. He ovat olleet ilkikurisia ja pahansuopia kiusantekijöitä, itseasiassa jos tarkkoja ollaan nykyinen joulupukkiperinne pohjautuu satuihin pahoista trolleista, jotka söivät lapsia. Aikojen kuluessa tarinat heistä ovat muuttuneet kilteimmiksi ja nykyään lapsille kerrotaan melko siistit versioit alkuperäisiin verrattuna.

12. joulukuuta: Stekkjastaur

Stekkur on vanha sana aitaukselle, jossa pidettiin lampaita. Ja staur tarkoittaa tekojalkoja, näistä kahdesta sanasta muodostuu ensimmäisen joulupukin nimi; Stekkjastaur. Hän yritti imeä lampailta maidot, mutta se oli hankalaa koska hänellä oli tekojalat. Jalat pitivät hänen kävellessään niin kovaa ääntä, että ihmiset huomasivat hänet usein, ennen kuin hän pääsi kiusantekoon. Stekkjastaurin kävely oli myös huteraa tekojalkojen vuoksi, joten maidon varastaminen oli hankalaa.

13. joulukuuta: Giljagaur

Gil tarkoitta eräänlaista laaksoa, mutta joka on paljon pienempi, ehkä kuoppa olisi parempi kuvaus, gaur taas on yksi miestä tarkoittava sana. Giljagaur on saanut nimensä, koska näissä laaksokuopissa hänen oli hyvä piileskellä ja odottaa mahdollisuutta mennä navettoihin varastamaan maidon päältä vaahdot.

Kuvat jolamjolk.is

13 joulupukkia ja vieraileva tähti

2011-12-11T22:19:00.000Z

Islannissa kerrotaan lapsille 13:sta joulupukista, itse kutsuisin heitä ennemminkin tontuiksi. Jokaisella heistä on oma tehtävänsä ja alunperin he ovat olleet ilkikurisia, eivät suinkaan mitään kilttejä tyyppejä. Lapset laittavat ennen joulua ikkunalle kengän, jonne jokainen joulupukki vuorollaan jättää yöllä pienen lahjan. Tosin vain kilteille lapsille. Jos on ollut tuhma, kengässä odottaa aamulla peruna. Aika julmaa, eikö. Ensimmäinen joulupukeista jättää lahjan 12. päivä joulukuuta. Meidän perheessä tyttöjen kengät kuitenkin ilmestyivät ikkunalaudalle odottamaan jo kymmenennen päivän iltana ja ensimmäinen pukki ilmestyi jo 11. päivä ja jätti lahjansa tytöille. Ei ollut ihan perinteet selvillä, taisi tulla vieraileva pukki Suomesta sekoilemaan. Joten meidän tytöillä on ainakin tänä vuonna neljätoista pukkia. Huomisesta lähtien aion kertoa jokaisesta islantilaisesta joulupukista kerrallaan.

Kengät odottamassa ikkunalla.

Aamulla löytyi joulupukin yllätykset, Sagalle "riepu" ja Vienalle tonttu-ukko.

Viena ihmettelee tonttuaan vielä hieman unisena.

Oltiin tänään ristiäisissä, ne olivat noin 50 kilometrin päässä Reykjavíkista, Þorlákshöfnissä. Siellä oli paljon pieniä lapsia ja Viena leikkikin kovasti erään itseään noin puoli vuotta nuoremman pojan kanssa. Ensimmäistä kertaa näin kunnolla Vienan leikkivän jonkun kanssa, eikä vain niin, että kaksi lasta leikkii samassa tilassa omia leikkejään. Tai tappelevat leluista. Viena ja tämä poika ajelivat yhdessä autoilla sohvapöydän ympäri ja rullailivat jopa palloa toisilleen lattialla. Tosi suloista. Kiva myös huomata kuinka Sagaa on ruvennut kiinnostamaan muut lapset tosi paljon. Saga on kaikenkaikkiaan erittäin sosiaalinen ja tykkää seurustella ihmisten kanssa. Ainakaan vielä ei ole ilmaantunut mitään vierastamista tai ujostelua, päinvastoin, aina naama leveänä hymystä kun joku juttelee tai kiinnittää huomiota. Viena oli samanikäisenä aika ujo eikä sille kelvannut kuin mamman tai pabbin syli, tosin iloinen ja sosiaalinen Viena oli myös, kunhan ei tarvinnut mennä vieraiden syliin. Taisi tosin vierastaminen ja ujostelu olla vähän mun omaa vikaa, koska olin aika ylisuojelevainen. Hyökkäsin aina paikalle joka pienestä inahduksesta, enkä meinannut oikein edes antaa kenenkään pidellä Vienaa kun se oli pieni.

Musta ja Sagasta on liian vähän yhteiskuvia, en oikein viihdy kameran edessä. Mutta tässä yksi ihan asiallinen. Saga tietysti on aina kaunis, mamma vaan ei ole mikään linssilude :P

Saga mukana leikkimässä isompien kanssa.

Autoleikki.

Lauantaitouhuja vol. 53

2011-12-10T22:05:00.000Z

Tänään oli ohjelmassa urheilukoulu, niinkuin lähes joka lauantai. Nyt oli viimeinen kerta ennen joulua, seuraavan kerran mennään vasta tammikuussa. Lapset saivat kutsua tällä kertaa sukulaisiaan mukaan touhuamaan, Vienaa tulivat leikittämään amma ja täti. Leikkitunnin jälkeen paikalle saapui joulupukki! Se oli oikeasti aika hauska ja Vienakin oli innoissaan ja tosi hienosti istui muiden lasten kanssa. Vähän aikaa tarkasteli tilannetta mun sylistä, mutta halusi sen jälkeen mennä itse muiden joukkoon istumaan. Joulupukki teki taikatemppuja ja jakoi tietysti pienet lahjat myös. Pussin, jossa oli mandariini ja jotain nameja. Sen jälkeen oli vielä vuorossa vohvelikahvit :)

Myöhemmin mentiin vielä Pohjolan talolle katsomaan joulukalenteri. Siellä avataan joka päivä jouluun asti luukku, joka pitää sisällään jonkun esityksen. Islantilaisia muusikoita ja taiteilijoita. Tänään oli vuorossa Magga Stína. Tarjolla on myös glögiä ja pipareita. Käytiin musiikkiesityksen jälkeen taas lainaamassa kirjoja ja tällä kertaa lainasin itsellenikin jotain luettavaa ja myös sisustusideoita sisältävän kirjan. Ja pakko oli tietysti poiketa Pohjolan talon puodissa, ei olisi pitänyt, sillä sieltä tarttui mukaan Muumi-piparkakkumuotit. Toisaalta kiva ostos, koska muoteista on varmasti iloa vuosiksi.

Viena oli kovin kiinnostunut Pohjolan talon tuhkauurnanäyttelystä.

Saga on ollut tänään tosi väsynyt, koska en pistänyt häntä tapani mukaan ulos vaunuihin nukkumaan ja sisällä tyttö nukkuu vaan pieniä pätkiä kerrallaan. Sagalla oli viime yönä sen verran kova yskä, että ajattelin, ettei ehkä ole hyvä olla ulkona monta tuntia kylmää ilmaa hengittämässä. Mutta muuten Saga on jo enemmän oma itsensä kuin kuumeessa ollessaan. Iloinen ja nauravainen tyttö.

Urheilusuoritus

2011-12-09T22:32:00.000Z

Kävelin tänään hakemaan Vienan päiväkodista. Oli aikamoinen urheilusuoritus, varsinkin kotimatka, joka on lähes ainoastaan nousua. Ja vielä kahta lasta työntäen lumessa. Yhteen mäkeen jäätiin melkein kiinni. Olin varmaan aika huvittava näky rattaineni ja lapsineni ylämäessä jumissa kengät sutien. Vaikka olikin hankala reissu ja teki melkein mieli kirota välillä, oli ihan mukava hieman ponnistella. Se tekee välillä yllättävän hyvää. Ainakin näin jälkikäteen ajatellen, kotisohvalla löhöillen :P

Matkan varrelta. Taustalla Esja-vuori, jonka laskeva aurinko on värjännyt hienosti vaaleanpunaiseksi.

Päiväkotivierailu ja hammas numero kolme

2011-12-08T22:10:00.000Z

Vienan päiväkodilla oli tänään pieni joulutilaisuus vanhemmille. Laulettiin yhdessä lasten kanssa joululauluja ja sen jälkeen oli tarjolla kaakaota ja piparkakkuja. Lapset olivat myös taiteilleet jouluaiheisen taidenäyttelyn, josta sai lapsensa tekemän teoksen ostaa pikkusummalla ja tukea täten vanhempainyhdistystä. Minäkin tietysti Vienan teoksen lunastin itselleni.

Viena oli aluksi ihmeissään miksei lähdettykään heti kotiin kun tulin Sagan kanssa häntä hakemaan. Viena päätti myös mököttää vähän aikaa, koska Saga sai niin paljon huomiota. Onneksi mököttäminen unohtui kun ruvettiin laulamaan. Oli tosi kiva nähdä kaikki Vienan päiväkotikaverit yhdessä laulamassa ja leikkimässä. Viena usein kotona puhuukin heistä, joistain enemmän joistain vähemmän. Mutta melkein poikkeuksetta joka päivä Viena kertoo kuinka hän on halannut Heleneä. Tänään sain jopa napattua kuvan. Taitavat olla parhaat kaverit :)

Siskokset yhdessä

Parhaat kaverit!

Saga on ollut nyt viikon verran enemmän tai vähemmän kipeä ja flunssainen. Kuumetta ja yskää, muutenkin tyttö on ollut jollain tapaa tosi ärsyyntynyt. En voi laskea häntä hetkeksikään käsistäni, muuten alkaa huuto ja itku. Tänään ei kuitenkaan ole enää ollut kuumetta, joten paranemaan päin ollaan. Yskä on aika ilkeä välillä, mutta lääkärin mukaan ei mitään syytä huoleen. Ärsyyntyneisyydelle löysin myös syyn, kolmas hammas on nimittäin tulossa. Hassua, etten heti tajunnut, Saga oli ihan samanlainen viimeksi kun hampaita pukkasi, paitsi ettei ollut kuumetta. Nyt vaan sattui hampaiden tulo ja flunssa päällekkäin, vähemmästäkin sitä kiukustuu. Ja kuumeilu onkin varmaan pitkittynyt tämän takia.

Siellä näkyy alhaalla ekat kaksi hammasta.

Saga ei ime tuttia, mutta käyttää mielellään puruvälineenä.

Tuli mieleeni kysyä, että onko jotain tiettyjä aiheita mistä haluaisitte, että kirjoitan? Kiinnostaako kuulla lapsista ja perhe-elämästä, vai kiinnostaisiko lukea jotain Islantiin liittyvää enemmän? Tai jotain ihan muuta? Ehdotuksia otetaan erittäin mielellään vastaan! Ja taas kerran on pakko pyytää anteeksi kuvien surkeaa laatua.... Uutta kameraa odotellessa... :)

Itsenäisyyspäivä

2011-12-06T21:28:00.000Z

Paljon onnea itsenäiselle Suomelle! Suomalainen ystäväni kutsui meidät tänään kotiinsa seuraamaan linnan juhlia. Saga on vieläkin kuumeinen, joten Ágúst jäi sen kanssa kotiin lepäilemään kun minä ja Viena mentiin kyläilemään. En ole nähnyt itsenäisyyspäivän vastaanottoa sitten vuoden 2006, koska vuonna 2007 muutin Islantiin. Olisihan se ollut nähtävissä netistä Ylen Areenasta, en vain ole sitä jostain syystä tajunnut. Linnan juhlien seuraaminen on aina kuulunut itsenäisyyspäivän viettoon, niitä pukuja on vaan niin kiva katsoa ja arvostella! Vaikka en ole livenä lähetystä moneen vuoteen nähnytkään, olen aina netistä katsellut kuvia.

Mikään muotibloggari en ole, enkä sellaiseksi ole ryhtymässä, mutta tekee mieli silti sanoa sananen suomalaisten juhlaeleganssista. Tänä vuonna joukossa oli muutamia erittäin kauniita pukuja, jotka istuivat kantajilleen kuin valetut. Oli myös paljon kivoja ja hyviä pukuja, jotka ei välttämättä jääneet mieleen. Mutta eräs hieman negatiivinen asia, jota olen ennenkin ihmetellyt linnan juhlia seuratessani. Mikä siinä on, että ikääntyvät naiset niin usein valitsevat itselleen iltapuvuksi hihattoman, täysin olkaimettoman puvun? Mielestäni yläosasta niin paljaat puvut sopivat vain harvoille. Eikä se aina ole iästäkään kiinni, lähinnä vartalonmallista. Viimeaikoina on maailmalla juhlatilaisuuksissa näkynyt paljon upeita pitkähihaisiakin pukuja, jotka imartelisi monia paljon paremmin kuin täysin avoimet puvut. Mutta nämähän ovat makuasioita. Pääasia tietysti on että itse puvussaan viihtyy.

Olen myös usein ihmetellyt miksi niin moni nainen haluaa tyytyä kovin tavanomaisiin pukuihin. Sellaisiin, joissa ei ole mitään vikaa, mutta ei oikein mitään jujuakaan. Onko se joku suomalainen piirre, ettei haluta liikaa huomiota, tai erottua joukosta. Jos itselläni olisi joskus mahdollisuus pukeutua todella hienosti, en tyytyisi mihinkään peruskivaan mekkoon. Haluaisin todella löytää sellaisen vaatteen, jossa olisin edukseni ja joka toivottavasti erottuisi hieman massasta.

Jenni Vartiainen Katri Niskasen suunnittelemassa puvussa oli varmasti yksi illan upeimmista ilmestyksistä, eikä vain minun mielestäni. Kokonaisuutena täysi kymppi, meikkiä ja kampausta myöten.

Mielestäni erittäin kaunis puku, joka sopii kantajalleen.

Satu Taiveaho on esimerkki naisesta jolle olkaimeton iltapuku sopii.

Kuvat: yle.fi ja mtv3.fi

Piparkakkubileet osa 2

2011-12-05T21:26:00.000Z

Tänään oli vuorossa piparkakkutalkoiden ehkä hauskin osuus, eli koristelu. Vienalla riitti kivaa, vaikka niitä koristeita meni taas kerran enemmän suuhun kuin pikkuleipien päälle. Mutta pääasia, että oli hauskaa. Me vanhemmat oltiin aika ahkeria koristelijoita, ja Ágúst osoittikin yllättäviä luovuuden merkkejä, joita en tiennyt olevan olemassakaan. Yksi sen koristelema piparkakku on suorastaan mestariteos.

Mestari työssään

Sokerikuorrutteet on päässyt koristamaan kasvojakin hienosti.

Tässä niita "mestariteoksia" ala Ágúst

ala Viena :)

Kävin ostamassa muutaman peltipurkin, tarkoituksena leipoa vielä muitakin pikkuleipiä jouluksi.

Noissa kuvissa Vienasta näkyy hieman uusi mekko, minkä kaverini lähetti. Sinne kun pukee alle punaisen bodyn, Viena on kuin pieni tonttutyttö. Sagallekin puin tänään päälle uuden mekon, vaikka sairastelu jatkuukin. En malttanut "säästää" sitä kauempaa.

Suhteellisen iloisen näköinen sairastelija.

Piparkakkutalkoot

2011-12-04T21:59:00.000Z

Meillä oli tänään piparkakkutalkoot. Tein eilen ensimmäistä kertaa elämässäni piparkakkutaikinan ja tänään minä ja Viena leivottiin ja paistettiin se yhdessä. Vienalla oli hauskaa ja intoa riitti yllättävän kauan. Ja taikinansyönniltäkään ei vältytty, aika antaumuksella Viena sitä suuhunsa työnsi, muka salaa, hahah. Ymmärrän kyllä, koska minunkin mielestäni taikina on melkein parempaa kuin valmiit piparit. Hirmuinen urakkahan tuo oli, mutta oon tosi tyytyväinen lopputulokseen, piparit ovat hyviä ja ihan asiallisen näköisiäkin, sopivan kotikutoisia. Suorastaan ylpeä olo, itse tehtyjä pipareita alusta loppuun. Huomenna vielä koristellaan ne :)

Tarkkaa puuhaa.

Sagakin heräsi päikkäreiltään ihmettelemään meidän touhuja.

Ihana yllätys ja kipeä lapsi

2011-12-03T13:30:00.000Z

Eilen tuli postin mukana kiva yllätys. Mun yksi parhaista ystävistä Suomesta lähetti tytöille mielettömän ihanat neulemekot. Vielä ei olla puettu mekkoja päälle, koska meillä sairastelu sen kuin jatkuu...

Viena on jo ihan terve, mutta kyllähän se kuume tuli sit Sagallekin. Eilen illalla tyttö tuntui kuumalta ja mittari näytti 39 astetta. Tänään tosin kuume on ollut jo paljon alhaisempi, lähinnä vain hieman lämpöä. Toivottavasti olisi vaan pari päivää kestävä flunssa, eikä mitään sen enempää.

Mietin tänään kovasti, että saako kuumeisen lapsen pistää ulos vaunuihin nukkumaan. Luin netistä, että voi laittaa ja muutenkin on tärkeää, ettei tukahduta ja ylipue lastaan. En mä ehkä ihan pikkuvauvaa kipeäna ulos laittaisi. Mutta Saga rupeaa kohta olemaan jo kahdeksan kuukautta, joten siellä se nyt ilmeisen tyytyväisenä nukkuu vaunussaan. Olen tasaisin väliajoin kurkkinut ja hyvin tuntuu nukkuvaan ja luulen, että on myös sopivasti päällä. Ei liikaa, eikä liian vähän. Kun Viena oli reilun kahden kuukauden ikäinen meillä oli koko perheellä sikainfluenssa, Vienan takia oltiin sairaalassakin muutama yö. Siellä hoitajat ottivat siltä melkein kaikki vaatteet pois ja laittoivat ikkunan auki ja sanoivat, ettei saa pukea liikaa tai pitää liian lämpimänä. Raikas ilma on kuulemman parasta kun on kuumetta. Joten jos tuota logiikkaa käyttää, voiko olla huono nukkua ulkona raittiissa ilmassa? En usko. Onko teillä muilla ajatuksia tai kokemuksia tästä aiheesta?

Jouluperinteet

2011-12-01T21:44:00.001Z

Olen tehnyt tänään ensimmäistä kertaa elämässäni lanttulaatikkoa. Eli enää porkkana-, peruna ja mahdollisesti punajuurilaatikko jäljellä. Kun kerta en pääse Suomeen jouluksi, täytyy tuoda suomalainen joulu tänne. Tarkoituksenamme olisi viettää jonkinlainen pikkujoulu, suomalaisen jouluruuan kera. Kinkkukin on pakkasessa :) Isäni toi sen käydessään täällä marraskuussa.

Lanttulaatikon lisäksi paistoin myös joulutorttuja, joulukuun ensimmäisen päivän kunniaksi. Se vaatikin suuria ponnisteluja, voitaikinapaketti auki, taikinalevyt uunipelille, viillot kulmiin ja luumumarmeladit päälle. Ei paljon helpompaa voisi olla. Täältä Islannista en ole löytänyt paistonkestävää luumuhilloa tai marmeladia, joten sekin oli suomen tuliaisia.

Avattiin aamulla Vienan kanssa ensimmäinen luukku joulukalenterista. Tämä on nyt ensimmäinen vuosi kun Vienalla on joulukalenteri. En aiempina parina vuotena ole tullut ajatelleeksi, koska Viena on ollut vielä niin pieni. Tosin olen huomannut, että monilla on kalenterit jo ihan pikkuvauvoille... Mutta en ole Sagalle kuitenkaan omaa hankkinut, en usko että hän kokee jäävänsä mistään paitsi :) Meillä on ihan perinteinen paperikalenteri, jonka vanhempani lähettivät Vienalle. Se on Mauri Kunnaksen piirtämä, tykkään tosi paljon Mauri Kunnaksen kirjoista ja olen niitä Vienallekin lukenut. Viena ei ihan heti tajunnut mistä on kyse, vaan yritti laittaa luukkua uudestaan kiinni :D Mutta illalla se tuli jo uudestaan kalenterinsa kanssa, ja kysyi eikö jo avattaisi uusi luukku. Selitin, että huomenna taas.

Täällä Islannissa on tapana laittaa joka päivä kaksitoista päivää ennen joulua kenkään pieni lahja lapsille, jos he ovat olleet kilttejä. Jos eivät, kengässä odottaa aamulla peruna. Ajattelin tänä jouluna noudattaa tuota perinettä meillä. Kerron siitä myöhemmin lisää, kun olen varmistanut faktat :) Miten muuten Suomessa, onko meillä jotain perinteitä joulukalenterin lisäksi? Joulusukka? Miten se menikään?

Sagakin oli hengessä mukana, vaikkei vielä joulukalenteria availekaan tai syö torttuja :)

Tähti on syttynyt!

2011-12-01T20:38:00.000Z

Katsokaa itse :)

Kuumeilua

2011-11-30T21:50:00.000Z

Tänään mulla on ollut kotona harvinaisen pirteä ja hyväntuulinen kuumeinen lapsi. Aamulla musta tuntui ihan kuin Viena olisi ollut vähän lämmin, ja kuumettahan sillä oli, joten ei tietenkään mennyt päiväkotiin. Ihmeellisiä noi lapset kuinka ne kuitenkin jaksaa ja haluaa leikkiä vaikka olisivat kipeitä. Itselläni jos nousee vähänkin lämpö, oon tyystin poissa pelistä. Saga on ainakin vielä toistaiseksi terve, vähän nuhaa, mutta eikös se kuulu vuodenaikaan. Toivottavasti säästyisi kuumeelta.

Käytiin iltapäivällä Ágústin kanssa mun kovasti rakastamassani Bónuksessa. Se ei pettänyt taaskaan! Täysi kaaos päällä jo parkkipaikalla. Eikä sisällä kaupassa olleet asiat sen paremmin. Mutta tällä kertaa mulla ei mennyt hermot kertaakaan, olin jo etukäteen varautunut pahimpaan ja päätin ottaa rauhallisesti. Se kannatti, koska mitään traumoja ei jäänyt.

Illalla menin Molin kanssa lenkille, kun tytöt olivat menneet nukkumaan. Oli mukavaa käydä ulkoilemassa kun olin ollut melkein koko päivän sisällä, muutenkin mulle on tosi tärkeää viettää hetki yksinään hiljaisuudessa. Pakkaslumi natisi kivasti jaloissa ja ilma oli kirpeä ja tyyni. Sopivan kylmä niin, että posket ja nenä punehtui. Ihana talvisää, tätä lisää kiitos!

Kuva meidän "upeasta" jouluvalaistuksesta. Jos tosta pikselipuurosta nyt jotain tolkkua saa.

Koristelua

2011-11-28T22:47:00.000Z

Oon parin viimepäivän aikana yrittänyt vähän koristella kotia joulukuntoon. Aika simppelillä meiningillä mennään meillä tänä vuonna. Mulla ei ole kauheasti joulukoristeita, koska en ole Suomesta mitään tuonut, enkä ole täälläkään kauheasti uusia hankkinut. Olen myöskin päättänyt, että tänä jouluna en osta kuormittain uutta muovikrääsää. Jos jotain hankin, niin sen pitää olla jotain mistä ihan oikeasti tykkään ja jota haluan katsella vuosia.

Poltan punaisia kynttilöitä ainoastaan jouluisin.

Kietaisin punaista silkkinauhaa korien ympärille piristämään ilmettä. Maljakossa sitä paljon puhuttua muovikrääsää :P

Tää nyt ei varsinaisesti ole edes joulukoristelua, mutta silkkinauhaa myös lasipurkin ympärillä.

Lisää punaisia kynttilöitä :)

Vienalle tein tollaisen hässäkän. Oli muuten tosi tyytyväinen tyttö kun sai ihka oman koristeen :)

Viritin myös valot tänään olohuoneen isoon ikkunaan. Virhe. Käytin siihen hommaan tunnin tai kaksi, vain ja ainoastaan todetakseni, etten tykkää niistä. Valot ovat siniset ja ajattelin että ne sopisivat hyvin, koska naapureillakin on siniset valot ikkunoissa. Mutta noi on jotenkin liian kirkkaat ja häikäisee, joten täytyy ottaa huomenna pois. Ehkä oon vaan ahkera polttamaan kynttilöitä ikkunalaudalla, unohdan noi valosysteemit tältä vuodelta, kun ei ne nyt vaan halua tehdä mun kanssa yhteistyötä (kerroin aiemmin miten kävi itse tekemäni valokranssin kanssa).

Banaanisuklaakakku

2011-11-27T12:25:00.001Z

Tässä jatkoa mun banaani-teemalle leipomuksissa. Leivoin siis banaanisuklaakakun ja vein sen mukanani tarinatunnille. Multa kysyttiin respetiä, niin julkaisen nyt täällä blogissa.

150g voita

3,5 dl sokeria

3 kananmunaa

4,5 dl vehnäjauhoja

1,5 tl vaniljasokeria

1,5 tl ruokasoodaa

1 tl leivinjauhetta

0,75 dl kermaa

3 banaania

100 gr taloussuklaata

1. Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi, lisää munat yksitellen hyvin vatkaten

2. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää seokseen vähän kerrassaan hyvin sekoittaen

3. Soseuta banaanit haarukalla ja lisää joukkoon kerma. Lisää taikinaan

4. Lisää lopuksi suklaarouhe, sekoita

5. Kaada taikina voideltuun vuokaan ja paista 150 asteessa noin 75 minuuttia

Taikina on aika iso, joten sellainen kuivakakkuvuoka lienee paras. Itse paistoin kakun vähän liian pienessä leipävuoassa, joten se pursuili uunissa hieman yli. Päälle voi sulattaa suklaata koristeeksi jos mieli tekee :)

Launtai touhua täynnä

2011-11-26T23:24:00.001Z

Meillä on ollut tosi mukava ja touhuntäyteinen lauantai. Ensimmäisenä ohjelmassa oli "urheilukoulu" Vienan kanssa joka lauantaiseen tapaan. Sieltä mentiin suoraan Pohjolan talolle suomenkieliselle tarinatunnille. Tällä kertaa luettiin Mintun joulu, hauskaa koska Minttu-kirjat oli mun lempikirjoja kun olin lapsi. Vienallekin olen paria Minttua lueskellut viime aikoina. Oli tosi mukava tapaaminen taas, meitä oli oikein kivasti paikalla ja monet toivat jotain tarjottavaakin, koska Suomen itsenäisyyspäivä on pian ja muutenkin joulun kunniaksi, koska joulukuussa ei tarinatuntia järjestetä. Kaikilla riittää ohjelmaa varmasti ihan riittämiin muutenkin. Allekirjoittanut leipoi banaanisuklaakakun (laitan reseptin myöhemmin), ihme banaani-teema näissä mun leipomuksissa ollut viime aikoina.... Me oltiin Vienan kanssa kaksin urheilukoulussa ja tarinatuokiossa, Saga oli mummolassa hoidossa. Mun mielestä on kivaa ja tärkeää löytää vähän kahdenkeskistä aikaa Vienan kanssa viikonloppuisin, koska se on kuitenkin viikolla niin paljon päiväkodissa. Vienakin nauttii mamman jakamattomasta huomiosta.

Minttu-kirjan jälkeen oli kiva piirtää.

Tarinatuokion jälkeen mentiin hakemaan Sagaa, mutta Viena halusikin jäädä mummolaan tätinsä kanssa päiväunille. Mä menin Sagan kanssa kotiin ja laitoin vähän joulukoristeita esille. Mulla ei kauheasti ole koristeita mistä oikeasti tykkään, lähinnä jotain Ikean krääsää, jota ei oikein jaksais katsella enää. En tykkää sellaisesta muovisesta amerikkalaistyyppisestä joulukoristelusta. Mut jotain kivaa sain laitettua esille, tein jopa itse valokranssin ikkunaan. Mutta arvatkaa ärsyttikö kun yritin laittaa valoja päälle, eikä mitään tapahtunut! Just mun tuuria, etten tajunnut kokeilla etukäteen toimivuutta... En millään viitsisi purkaa koko hässäkkää, toivottavasti tuo mies saisi sen toimimaan, kunhan töiltään ennättää :)

Lisää, tää on kivaa!

Sagan herättyä päiväunilta mentiin takaisin mummolaan. Vedin Sagaa vähän pulkassa ennen autoon menoa, ensimmäistä kertaa. Taisi tyttö tykätä, sen verran iso hymy irtosi ja naurattikin vähän. Ei ne lumet lähteneetkään ihan vielä, vaikka eilen illalla niin povailinkin. Jätin Sagan taas vähäksi aikaa mummolaan, mentiin Vienan ja sen kahden tädin kanssa katsomaan Kópavogurin adventtijuhlaa. Se oli ulkoilmatapahtuma, oli sen verran kylmä etten halunnut ottaa Sagaa mukaan. Siellä oli kaikenlaista ohjelmaa niin lapsille kuin aikuisillekin, orkesteri soitti joululauluja ja isoon joulukuuseen sytytettiin valot. Me tosin ei nähty valojen sytyttämistä, koska Viena ilmoitti, että nyt lähdetään takaisin ammalle (amma=mummi). Mutta kivaa oli silti. Siitä on aikaa kun mä oon osallistunut mihinkään joulukauden avajaistapahtumiin tai vastaaviin, nyt oon jotenkin ihan erilailla innostunut kaikesta kun on lapsia. Viena on jo sen verran vanha, että sen mielestä on hauska tehdä kaikenlaista ja musta on kiva viedä sitä tapahtumiin, joissa on lapsille jotain ohjelmaa. Mä oon saanut itse vähän takaisin jonkinlaista lapsenmieltä ja jännitystä. Ensi jouluna Sagakin jo varmaan ymmärtää joulusta vähän.

Onks ihan pakko pitää hanskoja?! Kymmenennen kerran :D

Vienakin pääsi pulkkailemaan.

Illalla käväisin vielä Molin kanssa yksin lenkillä. Ihan eri fiilis nyt kun on lunta ja ihmiset on laittanut jouluvaloja ikkunoihin ja ulos. Vähän ylilyöntejäkin oli havaittavissa, yhdessä pihassa oli kunnon disco, puskat täynnä värikkäitä vilkkuvia valoja. Mutta toisaalta ihan kiva kun kaikilla ei ole samanlainen maku. Mulla on vielä edessä valojen ikkunoihin laitto, argh, se on hermoja raastavaa puuhaa... Mutta en halua että meillä on synkät ikkunat kun kaikilla muillakin meidän rivitalossa on valot ikkunoissa. Ryhmäpainetta :D

Saunailta ja ensilumi

2011-11-25T22:55:00.000Z

Olin tänään saunomassa suomalaisten naisten kanssa. Yksi tuttu tiesi hyvän yleisen saunan Mosfellsbærissa, joka on Reykjavíkin naapurikunta. Tämä samainen tuttu ehdotti että menisimme suomalaiset porukalla saunomaan, mikäs sen suomalaisempaa :) En ole käynyt saunassa melkein puoleentoista vuoteen, joten oli tosi kiva käydä pitkästä aikaa. Ja mikä parasta, suomalaisseurassa.

Mä en oo aiemmin mitenkään aktiivisesti etsinyt suomalaisia ympärilleni, mutta nyt kun on lapsia ja kun tämä Islannissa asuminen on ilmeisesti aika pysyvää, on tosi tärkeää, että voin tavata ihmisiä kotimaastaani. Jotenkin ollessa muiden suomalaisten seurassa omaa kieltään puhuen, pystyy olemaan täysin oma itsensä. Tai pystyy ilmaisemaan itseään juuri niin kuin haluaa, vaikka oma suomenkieleni onkin vähän ruostumaan päin. Ei pahasti, mutta pientä takeltelemista ja sanojen hakua välillä. Mutta se on tietysti ihan normaalia, kun ei kieltä koko ajan käytä. Ja muutenkin on tosi kiva tavata ihmisiä, jotka on samankaltaisessa tilanteessa kuin itse on.

Sitten toinen juttu, tänne tuli talvi ja ensilumi! Mutta nyt se taitaa mennä.... Tänään aamulla oli vielä kaunista, mutta nyt näyttää siltä, että lumi on sulamaan päin. Islannissa on vähän se vika, ettei täällä ole kunnollisia vuodenaikojen vaihteluita. Varsinkaan Reykjavíkin alueella ei oikein ole kunnollista talvea, ehkä pari päivää kerrallaan ja sitten taas syksyinen ilma ja sama homma kiertaa kehää monta kuukautta. Pohjois-Islannissa saattaa usein olla vähän paremmin asiat. No, toivotaan nyt että tulisi jonkunlainen talvi, niin päästäisiin Molin kanssa harjoittelemaan vetoajelua. Ja tietty tyttöjen kanssa pulkkailemaan.

Tälläinen näky meidän pihalla tänään.

Pakko vielä laittaa loppuun pari mun mielestä suloista kuvaa Vienasta ja Sagasta :)

Saga opettelee ~~syömään~~ lukemaan kirjaa.

Viena auttoi tätiään leipomaan syömällä voita.

Isoveli

2011-11-22T21:50:00.000Z

Meidän tytöillä on isoveli, sen nimi on Moli ja se on siperianhusky. Välillä on naurussa pitelemistä kun Viena komentelee Molia ja pitää kunnon kuria kuin mikäkin kersantti. Ne kaks on oikeasti kuin sisarukset, niin hyvässä kuin pahassakin. Viena pyytää Molia usein sen kanssa juoksemaan pitkin kämppää, sit ne menee täällä peräkanaa hirveellä vauhdilla. Välillä oikein hirvittää. Vuoden päästä niitä menee sitten kolme peräkkäin kahden sijaan, kun Sagakin rupeaa ottamaan osaa leikkiin.

Mua itseäni välillä ärsyttää, kuinka paljon töitä koiran omistaminen teettää. Enemmän siivousta, eikä ikinä siistiä ja puhdasta viittä minuuttia pidempään. Ulos täytyy mennä oli ilma mikä tahansa, ja liian usein ilma on kurja. Kun Moli oli pentu, se teki välillä ihan järkyttävää jälkeä yksin kotona ollessaan. Ne ajat on onneksi ohi, mutta ei se vieläkään oikein viihdy yksin kotona. En varsinaisesti ole mikään koiraihminen, vaikka eläimistä pidänkin. Mutta Ágúst on aina halunnut koiraa ja kun tilaisuus koiran hankkimiseen tuli, en osannut vastustaa tarpeeksi hanakasti.

Tälläinen näky odotti kerran kotona Molin pentuaikana.

Vaikka olenkin usein ollut tosi kiukkuinen Molin takia ja halunnut "eroon" siitä, en ikinä oikeasti luopuisi Molista. Se on meidän perheenjäsen ja ihan mielettömän tärkeä, myös minulle. Ja on oikeasti tosi hauska nähdä miten Viena leikkii Molin kanssa ja tykkää siitä kuin sisaruksestaan. Mielestäni on myös tärkeää, että lapset oppivat arvostamaan eläimiä ja pitämään niistä huolta. Joten kaikki se vaiva ja työ, joka koiranomistamisesta aiheutuu on sen arvoista. Molista on paljon paljon enemmän iloa kuin harmia :)

Moli on hyvä "lapsenvahti", tykkää tosi paljon olla tyttöjen kanssa.

Todellinen sylikoira!

Viena ja Moli viime talvena.

Väkertelyä

2011-11-21T20:03:00.001Z

Laitoin tänään esille ensimmäisen joulukoristeen, jonka väkersin ihan itse. Sain idean rautalankakranssiin suomalaisesta Joulu-lehdestä. En vaan osaa päättää onko se hieno vai ei. Kertokaa te? :)

Seitsemän kuukautta

2011-11-18T23:04:00.000Z

Nuorempi tyttäreni Saga Iselin on tänään tasan seitsemän kuukautta. Tuntuu vähän haikealta kun aika kuluu niin kamalan nopeasti. Samalla kuitenkin seuraan innolla Sagan kasvua ja odotan sitä kun tytöt alkavat leikkimään enemmän yhdessä. Vaikka yllättävän paljon heistä on jo nyt seuraa toisilleen.

Nyt seitsemän kuukauden ikäisenä Saga osaa istua itse, kääntyä selältä mahalleen, jos viitsii. Usein Saga vaan makoilee rauhallisena selällään varpaitaan tai jotain lelua tutkien. Lattialla mahalla leikkiessään Saga osaa pyöriä ympyrää ja pääsee myös käsillä työntäen taaksepäin, ainakin tahattomasti. Saga ei käytä tuttia, se ei ole missään vaiheessa kelvannut, mutta hän tykkää jyystää leluja ja kaikenmaailman kankaita ja vaatteita mitä käsiinsä saa. Saga osa myös vaihtaa leluja kädestä toiseen. Hän on ahkera tyttö syömään ja juomaan. Tuttipullo ei kelpaa, mutta lasista hän hörppää jos mamma ei ole maitoineen paikalla. Viikko sitten neuvolassa Sagan strategiset mitat olivat 7540 gr ja 65,5 cm. Hampaita on kaksi alhaalla keskellä.

Sagan lempipuuhia ovat uiminen, syöminen ja suihkussa käyminen. Ulkona Sagasta on kiva katsella maailmaa, silloin kun hän sattuu olemaan hereillä. Yöunille menoa pitää vielä harjoitella, mutta kyllä sekin opitaan, kunhan mamma jaksaa olla kärsivällinen. Päiväunet Saga nukkuu edelleen ulkona vaunuissa oikein hyvin. Saga on erittäin iloinen, suloinen ja sosiaalinen tyttö. Ainakaan vielä hän ei ole alkanut pahemmin ujostelemaan tuntemattomia, vaan hymy irtoaa kaikille jotka kiinnittävät häneen huomiota. Sagan vanhemmat ja isosisko rakastavat häntä suunnattomasti!

Äitinsä tytär

2011-11-17T20:20:00.000Z

Kuvat kertovat kaiken. Tyttäreni ei edusta poikkeusta kenkähullussa naissukupuolessa.

Huono emäntä

2011-11-16T21:11:00.001Z

Mun suomalainen kaveri tuli tänään kahville, joten päätin leipoa taas banaanileivän/kakun. Ja tällä kertaa hieman tuunatulla reseptillä. Tuli ihan mielettömän hyvää, vaikka itse sanonkin! Ajattelinkin jakaa teille reseptini.

2dl sokeria
2 munaa
3 banaania
n. 1dl kreikkalaista/turkkilaista jogurttia (laitoin varmaan vähän alle yhden desin)
5 dl jauhoja
1/2 tl ruokasoodaa
1 tl leivinjauhetta
1tl suolaa
1tl kanelia

1. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi
2. "Mössää" banaanit haarukalla ja lisää munasokerivaahtoon, vatkaa vielä
3. Lisää jogurtti, sekoita
4. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää varovasti sekoittaen takinaan.
5. Kaada taikina voideltuun/öljyttyyn vuokaan ja paista n.45 minuuttia 180° uunissa keskitasolla.
6. Jos pinta rupeaa tummumaan liikaa ennen paistoajan loppumista, voit laittaa esimerkiksi leivinpaperin leivän päälle.

Maistuu hyvälle sellaisenaan, mutta mä tykkään laittaa voita ja juustoa päälle.

Olin muuten hirmu huono kahviemäntä, kahvi oli lähes loppu, paitsi pikakahvi. Mutta mikä pahinta, maitoa riitti just yhteen kahvikupilliseen ja me molemmat ollaan maitokahvinjuojia... Ehkä ens kerralla valmistaudun vähän paremmin :)

Tytöt oli molemmat tänään uusissa H&M:ltä tilatuissa vaatteissaan, jotka isäni toi mukanaan Suomesta. Sagalla ihanan pehmoiset velour-housut ja kauniin kanervanliila puuvillapaita. Ja Vienalla se keltakukallinen mekko, joka oli aivan pakko saada! Se vaan kaipais vielä kaverikseen vähän iloisemman väriset sukkahousut. Oli tosi vaikea saada Vienasta kuvaa, kun se ei pysynyt yhtään paikallaan ja kun toi meidän kamera toimii miten toimii, jos toimii..

Mallinelkeitä havaittavissa, haha :D

Ihana yksityiskohta toi vetoketju takana.

Mä en millään malttaisi odottaa että Saga lähtisi liikkeelle! Nyt se on taas yhtäkkiä tosi rauhallinen, ei edes kääntyile vatsalleen kun on lattialla. Makaa vaan ja kattelee jotain lelua kädessään ja ottaa rennosti. Ehkä hyvä näin, eihän sitä vielä mihinkään kiire ole. Ryömiä, kontata, kävellä ja juosta kerkiää sit koko loppuelämän :) Ja pääsen ehkä minäkin helpommalla kun ei vielä tarvitse juosta perässä. Mut kyl mä silti innolla odotan sitä liikkellelähtöä.

Taiteilua

2011-11-15T23:16:00.000Z

Mä laitoin Vienan tänään töihin, nimittäin maalaamaan taidetta! Ajattelin, että mikäs sen kivempi joululahja isovanhemmille kuin lapsenlapsen maalaama taideteos. Uskallan täällä blogissa esitellä, koska ajattelin että tämä lahja annetaan islantilaisille isovanhemmille enkä usko, että he blogiani lukevat.

Taiteilija työssään. Taulussakin erottuu vielä värit.

Valmista!

Mä annan Vienan maalailla vielä lisää, katsotaan jos saataisiin seuraavalla kerralla pidettyä värit vähän paremmin erossa toisistaan, ettei kaikki menisi ruskeaksi. Mutta mikäpä minä olen itse artistia neuvomaan! Jos hän haluaa ruskeaa, se hänelle suotakoon :)

Luistelua lauantaina

2011-11-15T14:30:00.000Z

Lauantaina me jätettiin tytöt muutamaksi tunniksi mummolaan ja lähdettiin yhdessä luistelemaan. Meidän vanhempienkin on hyvä joskus tehdä yhdessä jotain ilman lapsia. Mun täytyy myöntää, että me ollaan oltu ihan liian huonoja yhteisen ajan järjestämisessä.

Siitä on melkein viisi vuotta kun olen viimeksi luistellut ja Ágústilla noin kymmenen vuotta. Mä luistelin kersana melko paljon, pelasin jopa jääkiekkoa vissiin yhden talven, hehe. Se olikin loistava ura :D Ekat viisi minuuttia oli vähän haparointia, mut sen jälkeen viiletinkin jo kenttää ympäri, ihan kuin olisin ollut luistelemassa viimeksi eilen. Tuli tosi hyvä fiilis kun en ollutkaan unohtanut miten luistellaan, niinkuin pelkäsin. Ja mikä parasta, kerrankin olin jossain parempi kuin Ágúst!

Valitettavasti ei saatu luistelureissua oikein ikuistettua kuviksi, kamera kun vetelee viimeisiään. Sillä ei oikeasti saa otettua kuvia enää kuin kirkkaassa päivänvalossa. Ja se kuvan ottaminen kestää ikuisuuden ja jos kohde sattuu liikahtamaan, kamera ei vaan suostu ottamaan kuvaa. On mulla sentään yksi kuva Ágústista.

Luistelemisen jälkeen käytiin yhdessä kahvilla, ihan kaksin. Oli tosi mukavaa tehdä jotain yhdessä, ja sen jälkeen oli myös kiva mennä takaisin tyttöjen luo. Molemmat olivat olleet tosi kilttejä ja hyväntuulisia. Täytyisi ottaa tavaksi järjestää jotain yhteistä tekemistä vaikka kerran viikossa. Ei sen tarvitse olla mitään suurta ja ylellistä, vaikka vaan yhdessä uimaan, kävelylle, kahville, tai elokuviin. Suosittelen!

(Is)ukki käväisi pikakeikalla

2011-11-14T23:54:00.000Z

Mun isä oli käymässä täällä viikonloppuna. Se oli reissu työporukan kanssa, joten ihan kauheasti ei keretty näkemään, mutta jonkin verran sentään. Vienastakin oli hauska nähdä ukkiaan ja kävellä käsi kädessä pitkin Reykjavíkin keskustaa. Saga nukkui taas suurimman osan ajasta, mutta kerkesi sekin onneksi vähän ukkiaan pällistelemään. Tiedä vaikka jos naama jäi mieleen, tunnistaa sitten seuraavan kerran skypessä!

Ei muuten ilmojenhaltijakaan pettänyt, taaskaan. Viikonloppuna oli hyvä ilma, tyyntä ja melko aurinkoista. Ja nyt taas on tuullut ja satanut, lähes myrskynnyt, kun isäni on poistunut maasta. Joka kerta kun mun vanhemmat on ollut täällä, niillä on käynyt tosi hyvä tuuri säiden suhteen. Eivät varmaan edes usko kun mä kiroan p*skoja kelejä, heh. Mikä tuuli? Eihän siellä teillä koskaan tuule, vähän ehkä ilma liikkuu... Just joo, nytkin ikkunat helisee ja paukkuu kun tuuli hakkaa niihin sadetta.

Koska emme tänä(kään) vuonna ole menossa Suomeen jouluksi, isäni toi meille suomalaisen joulukinkun! Olen jopa suunnitellut tekeväni joululaatikoita ja muita herkkuja. Pidetään suomalainen joulu jossain vaiheessa joulukuussa. En ole koskaan tehnyt jouluruokia itse, nyt on varmaan korkea aika ruveta opettelemaan...

Kurja ilma sen kuin jatkuu....

2011-11-10T21:07:00.000Z

Nyt täytyy taas vähän valittaa. Rupeaa niin kyllätyttämään tää ainainen sade, tuuli ja pimeys! Olisi nyt edes viikonloppuna kiva ilma, tai ainakin siedettävä. Uskomatonta miten paljon sää vaikuttaa siihen millainen fiilis on ja kuinka paljon on energiaa. Ei pitäisi antaa sen hallita liian paljoa. Mutta mulla on ainakin ollut veto ihan pois tänään, enkä oo oikein jaksanut innostua mistään kurjan ilman takia.

Onneksi mentiin sentään moikkaamaan tyttöjen kanssa mun hyvää kaveria. Hänellä on myös kaksi lasta, suurinpiirtein samanikäiset kuin mun tytöt. Viena ja kaverin poika leikkivät yhdessä yllättävän nätisti, viime kerralla kyläillessä oli täysi härdelli ja taistelu päällä koko ajan. Joten meilläkin oli sit aikaa kahvitella ja juoruilla lasten leikkiessä. Ei tarvinnut koko aikaa toimia erotuomarina :)

Kaverin lelut on aina paljon kiinnostavampia kuin omat!

Lopuksi kaipaisin neuvoa. Yritin lisätä tänne blogiin kuvia, jotka ovat pystysuunnassa otettuja ja jotka olen iPhotolla kääntänyt. Kun yritän ladata niitä tänne kuvat tulevat "makuuasennossa", eikä pystysuuntaisina niinkuin pitäisi. Tietääkö joku mistä tämä johtuu, tai onko jollain muulla sama ongelma? Ärsyttävää kun en ymmärrä mistä on kyse tai mitä teen väärin.... Ja tää on nyt vasta ihan uusi juttu, ennen ei ollut mitään ongelmaa.

Haaste

2011-11-09T11:39:00.000Z

Minut on haastettu! Seven Days A Week-blogin kirjoittaja Mm haastoi minut seuraavaan:

1. Aukaise neljäs tiedostokansio, jossa säilytät kuviasi.

2. Valitse neljäs kuva ja julkaise se blogissasi.

3. Selitä kuva.

4. Haasta kolme muuta bloggaajaa:

-N-

suvi

-Henrietta

Kävipä tuuri, ettei ollut mikään karmea kuva minusta. Tässä on Viena viime joulun aikoihin, vaaleanpunaiset reinot kädessä ja uusi pipo huonosti päässä. Tuohon pipoon liittyykin hauska tarina. Oltiin joulun välipäivinä kaupoilla ja etsin Vienalle alennusmyynneistä uutta myssyä. Zarassa Viena nappasi tuon sinisen neulemyssyn käsiinsä ja ihan selkeästi halusi sen. Ei nimittäin suostunut vaihtamaan sitä mihinkään muuhun pipoon, vaikka yritin tarjota. Tuo oli nimittäin nippa nappa hyvän kokoinen, eikä suurempaa kokoa ollut tarjolla. Ostettiin kuitenkin tuo, vaaikka jäikin melkein heti pieneksi. Se oli ensimmäinen ostos jonka Viena "päätti" ihan itse :)

Tyttöjenpäivä

2011-11-07T20:06:00.000Z

Me tytöt oltiin koko päivä sisällä. Ulkona on ollut niin karmea ilma, ettei sinne ole ollut menemistä. Vienakin oli tänään koko päivän kotona ja olisi ollut tosi hauska tehdä jotain kivaa ulkona. Eihän tuon ikäinen oikein jaksaisi koko päivää neljän seinän sisällä kököttää, enkä kyllä minäkään. Saga sai kuitenkin onneksi nukuttua päiväunet ulkona vaunussa, ei ollut tuuli ja sade yltyneet ihan myrskyksi asti vielä siihen aikaan. Meillä on myös aika suojaisa paikka tossa koko seinän korkuisen ikkunan vieressä, jossa aina vaunuja pidän kun Saga on unilla. Mutta nyt myrskyää!

Yllättävän hyvin me saatiin kuitenkin päivä kulumaan. Kuunneltiin lastenmusiikkia ja Viena tanssi ympäri olohuonetta. Katottiin me vähän piirrettyjäkin ja rakennettiin ~~legoilla~~ duploilla. Viena on myös ahkera leikkimään nukeilla, se pistää ne nukkumaan pitkin kämppää ja välillä "vaihtaa" vaipat ja leikkii niiden kanssa. Sagakin leikki paljon lattialla ja yritti koko ajan päästä kovasti eteenpäin. Musta näytti tänään jo vähän siltä, että kohta lähtee liikkeelle. Eteenpäin ei vielä mennyt, mutta mahalla makoillessaan pyöri hienosti ympyrää.

Tuntuu, että aika on mennyt ihan mielettömän nopeasti viimeiset pari vuotta. Ei sitä meinaa oikein ymmärtää miten elämä on muuttunut. Oon tosi onnellinen, mulla on niin ihanat tytöt!

Tarinatuokio, Ikea-reissu ja leipomuksia

2011-11-06T21:22:00.000Z

Viikonloppua vietettiin aika rauhallisissa merkeissä. Ei tullut tehtyä läheskään niin paljoa kun olin suunnitellut. Mutta mukavaa on ollut silti, ei aina tarvitse niin kauheasti tehdäkään, välillä on hyvä olla vaan kotona ja leikkiä lasten kanssa. Musta on tosi kivaa viettää aikaa koko perheen kesken. Vienakin kun on viikolla aina päiväkodissa, niin on ihanaa että se on kotona koko päivän, vaikkakaan kaksivuotiaan kanssa ei ole aina ihan helppoa, vielä kun yhtälöön lisää yhen puolivuotiaan. Ja koiran.

Eilen menin tyttöjen kanssa tapamaan muita suomalaisia lapsia ja heidän vanhempiaan Pohjolan taloon. Meitä perheellisiä suomalaisia kokoontuu Pohjolan talon kirjastossa kerran kuussa tarinatuokion merkeissä. Mun mielestä ihan mielettömän mukavaa tavata suomalaisia, sekä lapsia että aikuisia. Ihanaa ja vapauttavaa puhua omaa kieltä kunnolla. Tosi hyödyllistä kaikille lapsillekin, että kuulevat suomea muuallakin kuin kotona ja useammilta ihmisiltä. Kaikenlisäksi se kirjasto on viihtyisä ja mukava, siellä on ihana lastenosasto, missä on sohvat, pehmeät matot ja lattiatyynyjä. Lisäksi siellä on pöytä ja värikyniä piirtämistä varten. Ja kirjoja on kaikilla pohjoismaisilla kielillä. Täytyisikin ruvetä käyttämään Pohjolan talon kirjastoa enemmän. Olen itse lukenut rikollisen vähän parin viime vuoden aikana. Paitsi tietysti Vienalle nyt kun se on vihdoin malttanut ruveta myös vähän kuuntelemaan, eikä pelkästään katsomaan kuvia.

Viena on just kaatumassa kun nappasin tämän kuvan, sillä on ollut tasapaino vähän hakusessa viimeaikoina. Kuva otettu Pohjolan talon kirjastolla.

Iltapäivällä piipahdin Ikeassa ostamassa vähän kehyksiä ja jotain muuta pientä tosi tarpeellista sälää, niinkuin Ikeasta aina tuppaa mukaan tarttumaan. Jösses mikä hysteria ja kaaos siellä oli päällä. Siis ihan oikeasti, nyt on marraskuun eka viikonloppu ja jouluhysteria on alkanut ihan täysillä. En olisi uskonut, vaikka aiemmin jo asiaa päivittelinkin. Muutenkin Ikea on sellainen paikka, jota pitäisi tajuta välttää viikonloppuisin. Se kun tuntuu olevan joku lapsiperheiden pyhiinvaelluskohde. ~~Äidit~~ vanhemmat ajattelevat, että tehdäänpäs koko perhe yhdessä jotain hauskaa, eli mennään Ikeaan! Öööö... En usko, että Ikea vastaa pikkulasten käsitystä jostain hauskasta, eikä muuten isienkään.

Tänään aamulla oltiin tapamme mukaan ulkoilemassa. Ihan vaan leikkipaikalla keinumassa ja vähän tässä lähistöllä kävelemässä. Aamulla oli vielä hyvä ilma, mutta iltapäivällä sää on vaihdellut viiden minuutin välein, islantilaiseen tapaan. Yhtenä hetkenä paistaa aurinko ja seuraavan kerran kun vilkaiset ikkunasta ulos siellä sataa kaatamalla ja on säkkipimeää.

Molikin pääsi vähän purkamaan energiaa juoksentelemalla kepin perässä.

Ai niin, mä myös leivoin tänään ensimmäistä kertaa elämässäni banaanileipää. Ei tullut otettua kuvaa (eipä siinä paljon kuvattavaa ollut), mutta hyvää tuli. Tosin aion muokata reseptiä hieman, seuraavalla kerralla vähemmän sokeria ja enemmän banaania. Oon melkein ylpeä itsestäni kun oon ruvennut leipomaan useammin. Ennen musta kaikki leipominen tuntui jotenkin niin työläältä ja rasittavalta, muttei enää. Mikään mestarileipuri en todellakaan ole, aina tulee kämmättyä jotain. Onnistun kuitenkin ihan hyvin, jos ei ole liian monimutkaisista resepteistä kysymys. Saas nähdä miten käy mun joululeipomisten kanssa. Toivottavasti en ole haukannut suunnitelmissani liian isoa palaa.

Tytöt mekoissaan

2011-11-04T22:59:00.000Z

Saga on tällä viikolla oppinut kunnolla kääntymään vatsalleen itse. Tänään se on ähissyt ja puhissut kun on yrittänyt kääntyä takaisin selälleen, melkein jo onnistuu, loppusilaus vaan puuttuu. Liikkeellekin on kova yritys ja tahto. Ei varmaan mee kauaa kun Saga lähtee ryömimään. Sitten ei toiminta lopu tässä huushollissa.

Kävin Vienan kanssa lähikaupassa kävellen ja tajusin yhtäkkiä kuinka paljon siitä on jo seuraa. Viena istui rattaissa naama muhun päin ja höpötettiin koko matka. Tylsää olis ollut jos yksin olisin joutunut menemään. Uskomaton muutos on tapahtunut viimeisien kuukausien aikana. Tosi hauska huomata kuinka voin jo jutella oman pienen tyttäreni (vastahan se oli vauva!) kanssa ja se vastailee ja kertoo juttuja kun kyselen. Mun täytyy vaan muistaa puhua suomea, välillä se meinaa unohtua, koska Viena enimmäkseen puhuu islantia. Viena ymmärtää kyllä suomea täysin ja käyttää joitain sanoja myös. Muttei ihan vielä osaa erotella, kenen kanssa puhutaan mitäkin kieltä. Kaikki aikanaan.

Tässä vähän kuvia, mitä on tullut räpsittyä tänään :) Eikö olekin söpöt mekot tytöillä!

Joulumietteitä

2011-11-04T22:02:00.000Z

Kerroin tänään Vienalle joulusta. Hyvin meni joulun idea perille; jos et ole kiltti, et saa paketteja. Haha, lastenkasvatuksen kulmakivet tuli sit otettua käyttöön. Kiristys, lahjonta ja uhkailu. Nyt voin sitten jouluun asti uhkailla sillä, ettei saa lahjoja jos ei tottele. No ei vaiskaan, mutta huvitti vähän itseänikin miten tuli joulun idea esitettyä... Mutta ei kai vähän reilulle 2-vuotiaalle vielä voi koko joulun syvintä olemusta opettaa. Ei joululla minullekaan sinäänsä mitään kristillistä merkitystä ole. Minulle joulu on aikaa perheen kanssa, hyvää ruokaa, yhdessäoloa ja rauhallisuutta. Tietty ne lahjatkin on kivoja, mutta tässä iässä ja perheellisenä sitä ennemminkin miettii, mitä muille ja lapsilleen voisi antaa, kuin mitä itse saa ja haluaa. Antamisen ilo on paras ilo, eikös se niin mennyt :)

Vaikka mulla on jo kova joulufiilis ja odotus päällä, inhoan silti sitä kun joka paikka on jo täynnä joulumainoksia, jotka suorastaan rääkyy kuinka on pakko ostaa, ostaa ja ostaa. Rahaa on käytettävä mahdollisimman paljon, muuten joulustasi tulee kurja ja lapsesi kärsii jos eivät saa kymmenittäin paketteja, kjaftæðia sanon minä! Ei sitä joulua ihan vielä joka tuutin täydeltä tarvitsisi markkinoida. Muutenkin ärsyttää kuinka kaikki on niin pirun kaupallista. Toisaalta, meidän oma vikammehan se on kun lampaina rynnätään kauppohin ja vimmaisina ostetaan hyllyt tyhjiksi, vaikka varaa ei olisi.

Omassa rauhassa on mun mielestä tosi mukava jo aloitella joulun suunnittelu. Tulevan joulu on Sagan ensimmäinen ja myös ensimmäinen joulu, josta Vienakin jo toivottavasti ymmärtää jotain. Tosi hauska nähdä miten se suhtautuu kaikkiin paketteihin ja joulujärjestelyihin. Nyt kun on lapsia, saan ehkä takaisin hieman sitä fiilistä ja jännitystä mikä liittyi jouluun kun olin itse lapsi.

Viena auttoi kuusen koristelussa viime jouluna