Unelmatalo

Kirjoittelin eilen islantilaisesta rakennuskulttuurista. Sivuan nyt vähän aihetta, koska haluan esitellä teille meidän lähellä olevan tyhjillään olevan talon. Kuljen talon ohi lähes joka päivä, välillä parikin kertaa. Vasta kuukausi pari sitten pistin sen merkille ja nykyään katselen ja suunnittelen mielessäni miten hieno siitä tulisi, jos minä voisin sen kunnostaa tai paremminkin kunnostuttaa. En tiedä yhtään, voihan tuo olla ihan läpimätä koko rakennus, eikä se välttämättä ole millään lailla asumiskelpoinen. Jollain lailla siitä on kuitenkin muodostunut minulle sellainen haaveilun kohde. Näen jo silmissäni ulkoseinät rapattuna jollain haalealla pastellinsävyllä. Vanhalla roosalla tai vaikka mintunvihreällä. Kuulostaa ehkä kahelilta, mutta minusta on ihana unelmoida tuosta räjähtäneestä vanhasta talosta. Toivottavasti sitä ei pureta, toivottavasti se saa uuden elämän, jos ei minun niin jonkun toisen toimesta.