Synttäribileet

Viena täytti heinäkuun 30. päivä 3-vuotta. Me vietettiin synttäribileitä vasta tänään, melkein kuukauden myöhässä. Ihan siitä syystä, että heinäkuussa kaikki olivat vielä kesälomilla eikä Ágústkaan ollut kotona.

Oli hauskat juhlat, synttärityttökin oli oikein tyytyväinen ja myöskin ihan loppu päivän jälkeen. Mä olen myös ihan finito. Lastenkutsut voivat olla aika rankka kokemus, haha, hirveetä härdelliä koko päivä. Ennen juhlia, juhlien ajan ja juhlien jälkeen. Seuraavat bileet onkin sitten vasta ensi huhtikuussa, eiköhän me siihen mennessä toivuta :D

Kuvat ovat kaverin ottamia, minä kun en edelleenkään ole uutta kameraa saanut... On ollut muita "tärkeämpiä" hankintoja listalla ennen kameraa. Vaikka kyllä tää vähän jo on ruvennut rassaamaan, kun  sisällä otetuista kuvista tulee ihan puuroa vaikka mitä tekisi. Mutta onneksi on sentään hyvä ystävä, jolla on silmää kuvaukselle ja hyvät välineet myöskin :) Iso kiitos hänelle!

Virkattu matto

Oon pitkään haaveillut virkatusta pitsimatosta. Eilen rupesinkin tuumasta toimeen ja virkkasin iltapuhteina pienen maton, niin sanotun koekappaleen. Googlettelin ohjeita ja katselin kuvia ja sovelsin sitten hieman itse, tuollainen peruskuviohan tuossa matossa vain on. Isompaan sitten jotain vähän enemmän. Matosta tuli ihan kiva, ei täydellinen, mutta tiedänpähän mitä teen toisin seuraavalla kerralla. Taidankin alkaa koukuttelemaan jo tänä iltana, kunhan ollaan saatu uusi hylly paketista ulos ja kasaan. Mulla on nyt "koti kuntoon"-projekti meneillään :)

Matto sopii kivasti tyttöjen huoneeseen sänkyjen väliin.

Maalausta ja kommelluksia

Meillä on Ágústin äidin ainakin 25 vuotta vanha sohvapöytä. Se on tummaksi maalattua tai muuten käsiteltyä puuta ja tosi kulunut. Ihan tavallisen mallinen pöytä, jossa ei oikein ole mitään ihmeellistä muttei mitään vikaakaan. Päätin sitten senkin maalata, niin ei tartte ainakaan ihan ensimmäisenä ryhtyä uutta sohvapöytää hankkimaan. Kummasti on kyllä heti paljon valoisamman ja kivemman näköinen parin maalikerroksen jälkeen! Ja tällä kertaa käytin myös pohjamaalia ;) Luulenpa, että sudin vielä yhden kerroksen maalia lisää, sitten luulisi jo kelpaavan.

Moli on jälleen kerran taas kunnostautunut. Noin viikko sitten lähdettiin käymään kaupassa ja meiltä jäi olohuoneen pieni tuuletusikkuna auki. Juuri kun parkerattiin autoa, Ágúst sai puhelun naapureilta. Moli oli yrittänyt ulos ikkunasta ja jäänyt siihen jumiin ja piti ihan hirveää meteliä. Siitä selvittiin sitten sähkähdyksellä, mitään ei käynyt ja koira saatiin irti ikkunasta. Sen jälkeen ei olla ikkunaa jätetty auki.

Tänään sit olin Sagan kanssa lääkärissä poistattamassa kipsiä ja tarkistuttamassa jalkaa (kaikki on muuten ihan hyvin jalan suhteen), sillä välin Ágúst sai puhelun töihin, taas jälleen kerran naapureilta, että Moli on ikkunassa jumissa. Se joutui sitten tulemaan töistä kotiin pelastamaan tilanteen. Tällä kertaa ikkuna meni myös vähän rikki ja myös sellainen kahva millä se avataan ja suljetaan. Oudointa koko jutussa on se, että mä oon ihan sataprosenttisen varma, että suljin ikkunan, koska muistin oikein ajatelleeni sitä. Eli Moli ilmeisesti saa sen ikkunan itse auki. Ihan uskomaton tapaus, aina se keksii jotain uutta. Tästä rupeaa olemaan jo huumori kaukana... Ja se ikkuna on niin pieni, ettei sen oikeasti pitäisi mitenkään päästä siitä ulos, me ei ymmärretä millä ihmeellä se saa sen päänsä tungettua siitä läpi.

Ikkuna on n.15cm leveä ja se aukeaa n.10cm.

Islantilainen taiteiden yö

Täällä oli eilen päivällä ja pitkälle yöhön asti jatkuva "Menningarnótt", joka suoraan suomennettuna tarkoittaa kulttuuriyötä. Reykjavíkissa oli paljon erilaisia tapahtumia; taidenäyttelyitä, konsertteja, katusoittajia jne. Myös useimmat liikkeet olivat auki pitkälle iltaan. Mä olin kaupalla töissä Satun kanssa ja kiirettä piti, aivan mahtavaa! Meillä oli myös akvarellimaalauksia pihalla esillä ja myynnissä ja lisäksi pieni lastenvaatekirppis. Meni meidänkin tyttöjen vanhat vaatteet ihan hyvin kaupaksi. Kun saatiin putiikki kiinni illalla, mentiin Sadun kanssa vielä katselemaan ilotulitusta ja muuten vaan vähän kaupungille kävelemään. Ihan tajuton määrä jengiä, oli ihana kunnon karnevaalitunnelma.

Ágúst ja tytöt kävivät myös kaupalla ja sen jälkeen kaupungilla katselemassa.

Meille on tullut myyntiin myös uomalaisia lastenkirjoja islanniksi käännettyinä, mm. muumi-, ja Tatu ja Patu-kirjoja.

Korvikset

Me käytiin eilen kaupungilla vähän shoppailemassa ennen tuota ikävää onnettomuutta. Ágúst ihan oikeasti tartti vaatteita, joten ilmoitin sille, että nyt mennään ja hankitaan sulle vähintään yhdet housut ja paita. Löydettiinkin sille aika hyvin kaikkea tarpeellista. Vienakin sai alesta hienot Vansin mustavalkoruudulliset kengät :)

Poikettiin myös Suomi PRKL! Designissa ja mä en tietenkään päässyt sieltä ulos ilman pieniä hankintoja, vaikka tarkoitus oli käydä vain höpisemässä... Ostin ihanat Nouseva Myrsky-merkkiset sulkakorvakorut. Korvikset on tehty kierräysmateriaalista, nimittäin vanhoista pyörän sisäkumeista. Aika nerokasta sanon minä.

Onnettomuudesta vielä puheenollen, Saga voi olosuhteisiin nähden hieman turhankin hyvin. Tyttö on täysin oma itsensä, ei ole hetkeäkään paikoillaan eikä ole antanut kipsin häiritä itseään. Koko ajan menossa. Nyt se on keksinyt tavankin miten voi seisoskella rasittamassa jalkaansa pahasti. Mutta välillä on joutunut kyllä vähän hidastamaan vauhtia, että saisi jalka levätä. Kova pyrky on meinaan koko ajan olla pystyssä. Mutta hyvä, että kaikki on näin hyvin ja Saga on varmasti pian taas fyysisestikin entisellään :)

Onnettomuus

Sagalla on nyt jalka paketissa, pikkuruisessa kipsissä. Harmittoman oloinen putoaminen ei sitten ollutkaan ihan niin harmiton. Ja voitte varmaan arvata miten allekirjoittanut syyttää itseään. Tytöt olivat tarmpoliinissa ja mun piti sitten siinä samaan aikaan tehdä miljoonaa asiaa yhtä aikaa, enkä vahtinut tarpeeksi hyvin. Toisella silmällä, eikä se ihan riittänyt. Viena avasi turvaverkon tullakseen pois ja ennen kuin kerkesin kissaa sanoa, muksis, Saga oli nurtsilla. Aluksi se vaikutti kuitenkin aika pieneltä vahingolta. Tyttö rauhoittui tosi nopeasti. Mutta vähän ajan päästä katsoin kun toinen jalkaterä näytti aika turvonneelta ja Saga aristi sitä. Ágúst lähti sitten ensiapuun tytön kanssa tarkistamaan tilannetta, enkä olisi uskonu,t että kotiin palaa tyttö kipsi jalassa. Itkuhan siinä tuli :( Tää olisi ollut niin vältettävissä! Oon todella vihainen itselleni kun päästin tällaista tapahtumaan. Onneksi pienet lapset toipuu yleensä nopeasti. Sagakin oli nyt illalla oma iloinen itsensä, lukuunottamatta ärsyyntymistä vaikeutuneesta liikkumisesta.

Kato kalkkuna!

Kävin eilen Lindexissä ja ostin Sagalle mun mielestä tosi söpöt farkkukangasta imitoivat legginssit, joissa on röyhelöitä takapuolessa. Sit ostin myös mustan pitkähihaisen bodyn, jossa on hopeisia kuvioita. Mun mielestä tosi kiva asu! Oon saanut niin tarpeekseni kaikista ylisöpöistä tyttöväreistä, että välillä saa mun mielestä olla vähän enemmän särmään lastenkin vaatteissa.

Ágúst palasi tänään aamulla kotiin mereltä ja ensimmäinen kommentti oli; mitkä noi härpäkkeet tuolla persiissä on? Näyttää ihan kalkkunalta. Miehet! Sillä ei oikeasti ikinä ole mitään mielipiteitä siitä miten meidän lapset puetaan. Eikä oikein vaatteista ylipäätään. Ja varsinkin jos yritän kysyä mielipidettä, saan vastaukseksi ihan samaa tai ihan kivaa. No nyt oli sitten herralla mielipide, jotain positiivista ;)