Levoton sunnuntai

Tänään onkin ollut oikein aktiivinen sunnuntaipäivä. Aamulla pyörähdettiin Pohjolan talolle tarinatunnille koko perheen voimin. Sieltä minä hyökkäsin maukkaalle brunssille VOXiin kera kahden ihanan suomalaisen naisen. Voin muuten suositella Voxin brunssia kaikille, jotka hyvälle sellaiselle halajaa. Brunssin jälkeen pian kotiuduttuani saatiin Ágústin serkku kyläilemään. Sen jälkeen päätin, että nyt vähän järjestellään tätä kämppää. Haha, Ágúst ei ollut kovin tyytyväinen mun touhuamisesta, koska sehän tarkoitti, että hänkin joutui hommiin. Laiskanlinnassa makoilu kun olisi kiinnostanut herraa huomattavasti enemmän.

Mmm, namnam! Kuva ei ole minun ottama mutta on oikeasti Voxin brunssilta :) Kuva: www.astridur.com

Mä en oo tätä meidän asuntoa kauheasti blogissa esitellyt, koska en vaan ole kokenut tässä olevan mitään esittelemisen arvoista. Kaikki on jotenkin niin kovin kesken, eikä moni juttu miellytä mun omaa silmää, joten mitäpä sitä sellaista esittelemään mistä ei itse pidä. Mutta hiljaa hyvä tulee. On täällä tapahtunut jo paljon positiivisia muutoksia, oon maalannut kolme pöytää valkoisiksi ja jo yksin ne vaikuttavat yleisilmeeseen ihmeen paljon. Nyt jaettiin myös tätä isoa tilaa Ikean Expedit-hyllyllä niin, että ruokailutila ja niin sanottu olohuone ovat selkeammin erilliset tilat. Tykkään :)

Ostin joku aika sitten Bauhausista kontaktimuovin tapaista kalvoa, Dc-Fix taisi olla nimi, jolla voisin päällystää meidän ahniinihanat siniset keittiönkaapit. Valkoisiksi tietysti. En ole vielä ryhtynyt hommaan, koska noita kaappeja ja laatikoita on niin tuhottoman paljon. Tuntuu näin etukäteen ajateltuna ihan hirveältä urakalta. Mutta ei kai sitä auta muuta kuin ryhtyä toimeen, ei ne kaapit itse itseään päällystä, valitettavasti. Jos saisi vaikka yhden oven tai laatikon illassa päällystettyä, ei hommaan menisi kuukauttakaan. Saataisiinkohan me jouluksi valkoinen keittiö? Saa nähdä :)

Maalausta ja kommelluksia

Meillä on Ágústin äidin ainakin 25 vuotta vanha sohvapöytä. Se on tummaksi maalattua tai muuten käsiteltyä puuta ja tosi kulunut. Ihan tavallisen mallinen pöytä, jossa ei oikein ole mitään ihmeellistä muttei mitään vikaakaan. Päätin sitten senkin maalata, niin ei tartte ainakaan ihan ensimmäisenä ryhtyä uutta sohvapöytää hankkimaan. Kummasti on kyllä heti paljon valoisamman ja kivemman näköinen parin maalikerroksen jälkeen! Ja tällä kertaa käytin myös pohjamaalia ;) Luulenpa, että sudin vielä yhden kerroksen maalia lisää, sitten luulisi jo kelpaavan.

Moli on jälleen kerran taas kunnostautunut. Noin viikko sitten lähdettiin käymään kaupassa ja meiltä jäi olohuoneen pieni tuuletusikkuna auki. Juuri kun parkerattiin autoa, Ágúst sai puhelun naapureilta. Moli oli yrittänyt ulos ikkunasta ja jäänyt siihen jumiin ja piti ihan hirveää meteliä. Siitä selvittiin sitten sähkähdyksellä, mitään ei käynyt ja koira saatiin irti ikkunasta. Sen jälkeen ei olla ikkunaa jätetty auki.

Tänään sit olin Sagan kanssa lääkärissä poistattamassa kipsiä ja tarkistuttamassa jalkaa (kaikki on muuten ihan hyvin jalan suhteen), sillä välin Ágúst sai puhelun töihin, taas jälleen kerran naapureilta, että Moli on ikkunassa jumissa. Se joutui sitten tulemaan töistä kotiin pelastamaan tilanteen. Tällä kertaa ikkuna meni myös vähän rikki ja myös sellainen kahva millä se avataan ja suljetaan. Oudointa koko jutussa on se, että mä oon ihan sataprosenttisen varma, että suljin ikkunan, koska muistin oikein ajatelleeni sitä. Eli Moli ilmeisesti saa sen ikkunan itse auki. Ihan uskomaton tapaus, aina se keksii jotain uutta. Tästä rupeaa olemaan jo huumori kaukana... Ja se ikkuna on niin pieni, ettei sen oikeasti pitäisi mitenkään päästä siitä ulos, me ei ymmärretä millä ihmeellä se saa sen päänsä tungettua siitä läpi.

Ikkuna on n.15cm leveä ja se aukeaa n.10cm.

Maalaushommia osa 1

Mulla on ollut jo pitkään useampikin maalausprojekti mielessä, toteutusta vailla. Meillä on aika paljon kaikkea puunväristä, vähän sekalainen setti sitä sun tätä. Ollaan paljon saatu huonekaluja, ei juurikaan itse ostettu mitään. Ei olla viitsitty kauheasti sijoittaa rahaa kalliisiin mööpeleihin, koska yhdessä vaiheessa oli vielä vähän epävarmaa missä maassa meinataan asua. Mutta eiköhän me täällä Islannissa enemmän tai vähemmän pysyvästi olla, joten tarkoituksena olisi myös ruveta kotia vähän laittamaan enemmän. Kunhan ekaks muutetaan isompaan, joskus....

Mut pientä tuunausta voi kuitenkin jo nyt tehdä, mua kun ei oikein viehätä tää meidän puutavaranäyttely. Tykkään kyllä esimerkiksi tummasta puusta yhdistettynä valkoiseen, mutta kaikesta männystä ja vaaleammasta puusta haluaisin eroon. Ágúst teki viime joulun alla töissä pöydän ja se on ollut meillä siitä asti käsittelemättömänä. Mun on pitänyt se maalata jo kauan kauan sitten. Nyt vihdoin sain sen tehtyä iltapuhteena tyttöjen ollessa nukkumassa. Kolme kerrosta valkoista maalia se otti. Mun ensimmäinen maalaushomma suoritettu kunnialla, jee :D Ei se ihan täydellinen ole, mutta oon silti tyytyväinen. Mä vähän oikaisin ja ajattelin, ettei se mitään pohjamaalia kaipaa, tulos olisi varmaankin ollut parempi jos en olisi ollut laiska. Mutta nytpähän tiedän :)

Ennen....

... ja jälkeen

Gamla húsið

Vielä vähän juttua Húsavíkista, vaikka ollaankin jo kotiuduttu. Mun on pakko esitellä teille sieltä "Ágústin landelta" ihana vanha talo, eli gamla húsið. Ágústin isovanhemmat ja heidänkin vanhempansa asuivat tuossa vanhassa viehättävässä kivitalossa. Talo on Pohjois-Islannin yks vanhimmista kivitaloista. Myös Ágústin äiti ja hänen sisaruksensa viettivät siellä osan lapsuudestaan, samaan aikaan talossa asui siis monta sukupolvea. Tuntuu tänä päivänä hassulta, koska mikään valtavan iso talo ei kyseessä ole. Mutta ennenvanhaanhan se oli ihan yleistä, että samassa talossa asui useampikin perhe. Eikös näin ollut Suomessakin.

Ágústin yksi enoista on puuseppä ja hän on pikkuhiljaa entisöinyt ja remontoinut taloa. Hän on halunnut tehdä kaikesta mahdollisimman samanlaista kuin vanhoina aikoina oli, kaikkine yksityiskohtineen. Toki joitain juttuja on modernisoitu hieman, kuten kylpyhuonetta. Keittiö on vielä kesken, odotan jännityksellä millainen siitä tulee.

Olisi joskus ihana omistaa joku vanha talo, minä tosin varmaan purkaisin joitain seiniä välistä, jotta tilasta tulisi avarampi. Mutta tykkään vanhojen talojen tunnelmasta ja hengestä, siitä historiasta. Jotenkin talo tuntuu melkein elävältä perheenjäseneltä, kun tietää kuinka monta sukupolvea siellä on asunut. Minä jo vitsailinkin Ágústin enolle, että me ostetaan talo häneltä kun se on valmis :D Tuskinpa näin tapahtuu koskaan, eikä hän varmasti edes myisi. Mutta haaveillahan aina saa :)

Kuvat eivät ole mitenkään loistavia, mutta ehkä niistä saa jotain vihiä tunnelmasta. Paljon on myös vielä kesken sisällä, joten jäi kuvattavaa seuraavaankin kertaan. Enkä myöskään oikein osaa, tai kamerallani ei pysty, ottamaan sellaisia laajempia kuvia sisältä, eli lähinnä tässä näkyy nyt vain yksityiskohtia.

Pääsiäiskoristelua

En ole aikaisemmin juuri pääsiästä varten koristellut, olemme olleet usein pääsiäisen yli joko reissussa tai paljon anoppilassa. En edes omista mitään pääsiäistilpehööriä. Eilen illalla Molin kanssa lenkkeillessä kävinkin sitten ryöstöretkellä :D Tuossa meidän lähellä näytti olevan paju, joten poimin muutaman oksan mukaan ja laitoin vaasiin. Tuhlasin myös kaupassa keltaiseen kynttilään ja narsisseihin :) Eipä meille sitten muita pääsiäiskoristeita varmaan tule, ellei Viena ole tehnyt tarhassa jotain. Kiva kuitenkin kun on edes jotain pääsiäisestä muistuttavaa kotona.

Virkkasin vaaleankeltaisesta langasta muutaman koristeen piristämään ilmettä .

Kirjansilvontaa ja mummoruutuja

Löysin kaapin perukoilta pari Ikean turkoosia kehystä. En oikein tiedä miksi mä olen ne edes ostanut, varmaan siksi että ne olivat halvat (mikä siinä muuten on, että halpa hinta saa ihmisen, tai ainakin minut, ostamaan kaikenlaista tarpeetonta vain sen halvan hinnan vuoksi). Keksin niille kuitenkin käyttöä. Ostin kirpparilla käydessäni tanskankielisen Peppi Pitkätossu-kirjan ihan vaan kuvien takia. Kaverini oli kauhuissaan, eihän kirjoja saa silpoa! Olen periaatteessa ihan samaa mieltä, mutta tällä kertaa kuitenkin otin ja leikkasin kirjasta pari kuvaa kehyksiin ja laitoin seinälle Vienan sängyn viereen. Peppi on tällä hetkellä meillä kovasti in, joten Viena oli ihan täpinöissään kun näki mitä olen ripustanut seinälle. Lapset on ihania kun ne ilahtuu täysillä ihan pikkujutuistakin.

Oon innostunut taas tekemään käsitöitä. Nää mun neulomiset ja virkkailut on vähän surkuhupaisia juttuja, hirveellä innolla aina aloitan, mutta sit kipinä hiipuu kesken kaiken. Nyt oon kuitenkin päässyt sen verran hyvään vauhtiin, että tätä työtä ei kertakaikkiaan voi eikä kehtaa jättää kesken. Vähän vajaa viikko sitten rupesin virkkaamaan mummoruutuja, joista ajattelin tehdä viltin. Oon saanut alle viikossa virkattua noin neljäkymmentä ruutua valmiiksi, mikä on musta aika hyvin, ainakin mut tuntien. Noita on kiva tehdä, koska yksi ruutu tulee valmiiksi tosi nopeasti. Se jotenkin motivoi enemmän kuin neuloa jotain isoa hitaasti edistyvää työtä. Yhdellä istumalla saa valmiiksi vaikka kuinka monta ison työn osasta. Välietappeja niin sanotusti.

Ohjelmalöytö

Meillä on täällä Islannissa vain yksi valtakunnallinen "ilmainen" televisiokanava RÚV, joka vastaa sisällöltään paljon suomalaisia YLE:n kanavia. En katso paljon televisiota, paitsi uutiset ja joskus jotain elokuvia ja dokumentteja. RÚV:ilta ei kertakaikkiaan tule paljoa katsottavaa. Netistä seuraankin kaikenlaista enemmän tai vähemmän hömppää. Yksi suosikeistani on Project Runway, jonka tuorein tuotantokausi pääsi juuri päätökseensä. Mietinkin, että mitä ihmettä mä nyt katson Desperate Housewives:ien ohella.

Onnekseni löysin ihan huippumielenkiintoisen brittiläisen talonrakennusohjelman (ei ehkä kuulosta kovin raflaavalta) Grand Designs. Siinä seurataan mielenkiintoisia rakennusprojekteja, toinen toistaan erikoisempia ja hämmätyttävämpiä. Yhteisenä piirteenä kaikille projekteille on jokin poikkeava tekijä "normaalista" omakotitalorakentamisesta. Käytetään innovatiivisia uusia ja kokeellisiakin menetelmiä, rakennetaan erittäin ympäristöystävällisesti, tai muutetaan vaikka vanha teollisuusrakennus asunnoksi. Eikä läheskään kaikki projektit ole luksuslinnoja, niinkuin usein vastaavissa ohjelmissa.

Mä oon kiinnostunut sisustamisesta (vaikka oma koti ei siltä tällä hetkellä näytäkään) ja arkkitehtuurista. Musta on ihana mennä ajelulle katselemaan erilaisia taloja ja kerätä ideoita omaa unelmien taloa ja kotia varten. Haaveillahan saa ja se on kaikenlisäksi ilmaista :) Suosittelen ehdottomasti tsekkaamaan ohjelman, jos sisustus, talot ja arkkitehtuuri kiinnostaa. Mielestäni erittäin asiallinen ja piristävä poikkeus moniin amerikkalaisiin sisustusohjelmiin verrattuna.