Vaatehankintoja ja leikkitreffit

Mä ostin tytöille tänään alesta Villervallan kivoja vaatteita. Molemille tähtikuvioiset housut, vai legginsitkö nuo ovat ja sit Sagalle bodyn ja sukat ja Vienalle vielä mustavalkoraidallisen hameen ja sukkikset. Kauppaan jäi vielä paljon mitä ois tehnyt mieli... Täytyy ehkä kävästä siellä huomenna uudestaan :) Kuvissa näkyy osa hankinnoista.

Tavattiin tänään myös Vienan paras kaveri Unnur, jonka kanssa Viena on samassa päiväkodissa. Oltiin ulkona kävelemässä ja syöttämässä lintuja lammella ja sit käytiin myös leikkipaikalla keinumassa. Ja tietysti haettiin jätskit. Ulkoilun jälkeen mentiin vielä Unnurin luokse leikkimään. Hauska seurata miten tytöt juttelee ja oikeasti leikkii keskenään. Kävelivät ja juoksivat käsi kädessä. Tosi ihana päivä! Nyt on tosin joku ihme ampiaiskausi meneillään, niitä pörrää joka paikassa. Me mammat lietsottiin ylimääräistä paniikkia tytöissä, kun kiljuttiin ja juostiin niitä karkuun kuin pikkulapset. Mä vaan oikeasti inhoan ampiaisia yli kaiken!

Gamla húsið

Vielä vähän juttua Húsavíkista, vaikka ollaankin jo kotiuduttu. Mun on pakko esitellä teille sieltä "Ágústin landelta" ihana vanha talo, eli gamla húsið. Ágústin isovanhemmat ja heidänkin vanhempansa asuivat tuossa vanhassa viehättävässä kivitalossa. Talo on Pohjois-Islannin yks vanhimmista kivitaloista. Myös Ágústin äiti ja hänen sisaruksensa viettivät siellä osan lapsuudestaan, samaan aikaan talossa asui siis monta sukupolvea. Tuntuu tänä päivänä hassulta, koska mikään valtavan iso talo ei kyseessä ole. Mutta ennenvanhaanhan se oli ihan yleistä, että samassa talossa asui useampikin perhe. Eikös näin ollut Suomessakin.

Ágústin yksi enoista on puuseppä ja hän on pikkuhiljaa entisöinyt ja remontoinut taloa. Hän on halunnut tehdä kaikesta mahdollisimman samanlaista kuin vanhoina aikoina oli, kaikkine yksityiskohtineen. Toki joitain juttuja on modernisoitu hieman, kuten kylpyhuonetta. Keittiö on vielä kesken, odotan jännityksellä millainen siitä tulee.

Olisi joskus ihana omistaa joku vanha talo, minä tosin varmaan purkaisin joitain seiniä välistä, jotta tilasta tulisi avarampi. Mutta tykkään vanhojen talojen tunnelmasta ja hengestä, siitä historiasta. Jotenkin talo tuntuu melkein elävältä perheenjäseneltä, kun tietää kuinka monta sukupolvea siellä on asunut. Minä jo vitsailinkin Ágústin enolle, että me ostetaan talo häneltä kun se on valmis :D Tuskinpa näin tapahtuu koskaan, eikä hän varmasti edes myisi. Mutta haaveillahan aina saa :)

Kuvat eivät ole mitenkään loistavia, mutta ehkä niistä saa jotain vihiä tunnelmasta. Paljon on myös vielä kesken sisällä, joten jäi kuvattavaa seuraavaankin kertaan. Enkä myöskään oikein osaa, tai kamerallani ei pysty, ottamaan sellaisia laajempia kuvia sisältä, eli lähinnä tässä näkyy nyt vain yksityiskohtia.

Mærudagar

Täällä Húsavíkissa on parhaillaan menossa jokavuotiset "kyläjuhlat", Mærudagar. Koko kylä on koristeltu värkkäästi, on vihreä-, oranssi- ja vaaleanpunainen naapurusto. Tänne on kyläläisten ja täältä kotoisin olevien lisäksi kokoontunut väkeä myös lähikunnista telttailemaan ja viettämään aikaa. Ohjelmaa on päivisin perheille ja lapsille, illalla sitten ehkä enemmän nuorisolle ja muuten vaan juhlijoille.

Vein Vienan tänään katsomaan teatteriesitystä, Saapasjalkakissaa. Sen jälkeen mentiin meidän tuttavapariskunnan ja heidän poikansa kanssa katselemaan kylän menoa ja syömään. Käytiin myös heidän telttapaikallaan leikkimässä ja oleilemassa. Tosi ihana päivä ollut, aurinkoa ja lämpöäkin on riittänyt. Sagallakin oli hauska päivä isovanhempiensa kanssa ja illalla sitten vielä kahdenkeskistä aikaa mamman kanssa. Molemmat tytöt ovat kyllä olleet melkoisen poikki kaiken touhuamisen jälkeen. Viena on vielä isovanhempiensa kanssa kylillä, varmaan ihan loppu kun pääsee kotiin. Kello on jo kymmenen ja yleensähän meillä mennään nukkumaan kahdeksan maissa. Mäkin aion vielä kylille katselemaan meininkiä, kunhan appivanhemmat ja Viena sieltä kotiutuvat. He ovat luvanneet hoitaa tyttöjä, niin saan minäkin vähän "vapaata" :) Tosin huomenna on monen tunnin ajomatka kotiin, että tuskinpa minä nyt ihan hurjaksi sentään heittäydyn...

Terveisiä Húsavíkista

Me tytöt matkattiin eilen tänne pohjoiseen, Húsavíkiin. Matka meni hyvin, vaikka se olikin pitkä. Takapenkkiläisetkin käyttäytyivät yllättävän iisisti. Matkaa tehtiin noin seitsemän tuntia, jouduttiin meinaan pysähtymään melkein joka pysähdyspaikassa pissalla. Vaipattomuuden huonoja puolia, heh.

Musta on niin ihana tulla tänne, jotenkin sitä rentoutuu täällä maalla heti. On tosi kotoinen olo. Tytötkin nauttii olostaan. Voisin hyvin joskus kuvitella asuvani jossain landella. Ágústhan on siis kotoisin Húsavíkista ja vietti lapsuutensa ja suuren osan teinivuosistaan täällä. Me yövytään Ágústin isovanhempien vanhassa talossa maatilalla. Nykyään tämän talon omistaa Ágústin äidin veli perheineen. Ollaan aina tänne tervetulleita :) Valitettavan harvoin vain tulee käytyä pitkän matkan takia.

Tänään me tytöt ollaan otettu aika rennosti. Käytiin päivällä isomummon luona oleskelemassa ja muutenkin vain yleisesti seurusteltu. Täällä on pari tosi hurjaa maatilakoiraa, chihuahuat Nadja ja Pjakkur :D Viena on ihan hulluna niihin, eikä anna niiden olla hetkeäkään rauhassa. Koiraparat, eivät oikein ole tottuneet pieniin käskijöihin. Viena meinaan komentaa niitä aika lailla.

En ole hirveästi kuvaillut täällä vielä seutuja, on ollut kylmä ja sellainen tihkusateinen päivä tänään. Mutta huomiseksi ja viikonlopuksi on luvattu hyvää säätä, joten eiköhän kunnon kuvapläjäystä ole luvassa seuraavissa postauksissa :)

Hiuspanta

Ihastuin jo viime viikolla kaupalla harjoitellessa KAKSITVÅn hauskaan hiuspantaan. Se on jotenkin ei-mun-tyyppinen, mutta jokin siinä vaan kuitenkin ihastutti. Eilen sitten kokeilin sitä töissä paremmin ja totesin, että kyllä, tämä on saatava. Eihän sitä tartte aina olla niin "tyylilleen" tai oikeastaan tyylittömyydelleen uskollinen :) Se sopii tosi hyvin kun laitan letin sivulle tai hiukset ylös nutturalle. Tuo kivaa piristystä ilmeeseen.

Töitä ja merimiehen pikastoppi

Työpäivä meni tosi hyvin. Paljon mukavia asiakkaita, sekä turisteja että paikallisia. Jatkuvasti sain kuulla hyvää palautetta, kuinka ihana kauppa Suomi PRKL! Design on. Eräskin tanskalainen rouvashenkilö oli sitä mieltä, että ihanin kauppa koko Reykjavíkissa. Mahtavaa kun ihmiset ovat ottaneet puodin ja suomalaiset maailmalla vähän tuntemattomat design-tuotteet niin suurella mielenkiinnolla vastaan. Saavat olla Satu ja Maarit ylpeitä rakkaasta lapsestaan :) Siinä päivän aikana kerkesin hypistelemään ja katselemaan entistä enemmän kaikkia ihania juttuja mitä kaupassa on. Ostoslista senkuin pitenee, aaapuaaa.... Pitää vissiin muutama vuoro enemmän tehdä, ennen kuin pääsee törsäilemään. Yhden hankinnan tosin jo tein. Esitellään se sitten huomenna :)

Myyjätär ja Muumipeikko

Ágúst pääsi tänään käymään maissa, kun laivaa tyhjennettiin saaliista. Tosi ihanaa, että se pääsi tapaamaan tyttöjä heidän ollessa hänen siskollaan hoidossa. Mekin kerettiin onneksi näkemään mun töiden jälkeen. Mentiin koko perhe viemään Ágústia takaisin satamaan. Viena meni pabbin lähdön hetkellä niin surkeaksi, että mullakin tuli ihan tippa linssiin. Sain kyllä onneksi tytön vähän piristymään kun selitin matkalla kotiin, että seuraavan kerran kun pabbi tulee, niin se ei enää lähde noin pitkäksi aikaa. Ja sitten juteltiin kaikkia mukavia mitä tehdään nyt kesälomalla ja kohtahan on synttäritkin ja kaikkea. Onneksi lapsien huomio on yleensä aika helppo siirtää muualle, vaikka olisikin surkea hetki. Tokihan minäkin olisin mielelläni ottanut Ágústin takaisin jo kotiin... Mutta nopeasti tämä aika menee :)

Sinne meni takaisin kalastamaan, vielä noin kolmeksi viikoksi....

Jännittää

Huomenna on mun eka työpäivä! Olen jo täällä blogissa maininnutkin muutamaan otteeseen, että töitä on tiedossa. Eli Suomi PRKL! Design-kaupan toinen omistaja on lomalla, ja minua pyydettiin tuurailemaan häntä sillä välin. Ihanaa! Olen todella innoissani koska:

a) liike on täynnä kaikkea aivan ihanaa, on kiva myydä sellaisia tuotteita joista itse pitää ja joihin uskoo
b) pidän asiakaspalvelusta
c) työ on minulle tavallaan myös lomaa kotoa, olenhan ollut kotona jo reippaasti yli vuoden ja varsinkin nyt kun olen yksin tyttöjen kanssa, pieni tauko kotirutiineista tekee hyvää
d) saan myös tienattua hieman ekstrafyrkkaa, jotka voinkin sitten suoraan tuhlata ihanaan suomalaiseen designiin
e) töitä on mahdollisesti tarjolla jatkossakin

Kyllä minua myös hiukan jännittää... Vaikka puhunkin islantia hyvin, joutuu uudenlaisessa työssä käyttämään sanoja, jotka voivat olla vieraita tai jotka eivät kuulu jokapäiväiseen arkikieleen. Jännittää myös, että osaanko vastata asiakkaiden kysymyksiin tuotteista ja niiden ideologioista, etten ole ihan hoomoilasena. Voi muuten vielä jäädä kaupat tekemättä. Olen yrittänyt hieman opiskella myynnissä olevien tuotteiden taustoja, toivottavasti on jäänyt tarpeeksi mieleen. Asiakaspalvelu tulee minulta kyllä yleensä ihan luonnostaan, ettei pitäisi ehkä turhaa stressailla. Kyllä se siitä kun pääsee pienestä alkujännityksestä :)

Muun muassa näitä ihania Saana ja Olli tekstiilejä on Suomi PRKL! Designissa myynnissä.
Kuva: saanajaolli.com