Ajettiin tänään vähän matkan päähän kaupungin ulkopuolelle Heiðmörkiin. Se on ulkoilualue, jossa on paljon kävelyreittejä. Ja uskokaa tai älkää, sieltä myös löytyy puita, jopa niin paljon, että joitain alueita voi kutsua metsäksi.
Kun muutin Islantiin noin neljä vuotta sitten, hämmästelin jatkuvasti kuinka voi olla näin upean kaunista. Täällä on ihan erilaista Suomeen verrattuna, joten mulle kaikki oli aluksi tosi eksoottista. Vaikka olen asunut Islannissa jo neljä vuotta ja tottunut tähän maahan ja maisemiin, olen edelleen haltioissani näkemästäni.
Joka kerta kun mennään Pohjois-Islantiin, tai vaikka vaan ulos kaupungista, esimerkiksi Heiðmörkiin, muistan elävästi sen tunteen mikä mulle tuli kun saavuin ensimmäisen kerran Islantiin. Tunnetta on vaikea sanoin selittää, mutta parhaat sanat kuvaamaan olisivat varmaan rauhallinen ja onnellinen. Mulle tuli heti tosi kotoinen olo. Täällä vaan on niin upeaa. Karua, kaunista ja avaraa. Välillä on pakko päästä pois kaupungista, ihan vaan katselemaan jotain mitä ihminen ei ole tehnyt ja nauttimaan sen kauneudesta.
Loppuun vielä tunnelmiin sopiva video ja kappale.
toi teksti on niin kivasti kirjotettu siis niin ihana teksti
ReplyDeletekiitokset :)
ReplyDelete