Oltiin Vienan kanssa aamulla taas urheilukerhossa. Tällä kertaa oltiin ulkona leikkimässä, potkimassa palloa ja tehtiin jopa minivaellus kaakaon ja keksien luo. Hauskaa oli, mutta hittolainen että osasi taas tuulla! Vienalle ei omien sanojensa mukaan tullut kylmä, mutta mä olin ihan kohmeessa. Eli ei ollut mammalla tarpeeksi vaatetta päällä, harmi kun en omista pilkkihaalaria.
Tytöt menevät tänään anoppilaan hoitoon, Viena jää yöksi ja Sagakin meinaa kokeilla olla ensimmäistä kertaa yön poissa kotoa. Mutta me kyllä haetaan se heti kotiin, jos menee liian hankalaksi. En oikein tiedä mitä odottaa, voi olla että kaikki menee tosi hyvin, tai voi olla että se huutaa kurkku suorana pitkin yötä. Toivottavasti ei sentään. Me ollaan kuitenkin koko ajan lyhyen matkan päässä, niin voidaan koska tahansa hakea tyttö kotiin, jos tulee suru liiaksi puseroon. Eli ei kannata liikaa stressailla.
Mulla on vielä mekkokriisi tänään selvitettävänä, en ole vieläkään päättänyt mitä laittaisin päälle tämän iltaisiin Ágústin työpaikan vuosikekkereihin. Iik! Mä päätin jo kuukausi sitten minkä mekon aion laittaa, mutta ylläri ylläri, mieli muuttuikin viime hetkellä. "Ei tää ookaan kiva"... No enköhän minä tämänkin ongelman saa seuraavien tuntien aikana ratkottua :)
Saturday, March 24, 2012
Friday, March 23, 2012
Aikuisten naisten tarinakerho ja vohvelikahvit
Olin tänään saunomassa, kera suomalaisten naisten. Kokoonnuttiin ja mentiin yhdessä saunomaan ja uimaan, toista kertaa jo porukalla. Tosin viime kerrasta on vierähtänyt vähän turhan monta kuukautta. Nyt saatiin mukaan muutama uusi kasvokin, jotka eivät olleet ennestään tuttuja Pohjolan talon tarinatunnilta. Olipahan rentouttava perjantai-illan vietto. Ja huomenna on vuorossa miehen työpaikan vuosijuhla, on tämä yhtä juhlaa :)
Vienan päiväkodilla on aika usein vanhemmille kahvitteluja ja muita tapaamisia, joka on mun mielestä tosi kiva juttu. Silloin on mahdollisuus nähdä miten se oma lapsi siellä päiväkodissa viihtyy, miten toimii muiden lasten kanssa, keiden kanssa leikkii ja on myös kiva nähdä muiden lasten vanhempia. Tänään oli taas vohvelit ja kahvit tarjolla vanhemmille aamulla. Sagakin oli mukana ja se olisi jo ihan valmis ainakin osapäiväiseen päivähoitoon, jos sellaista olisi tarjolla. Se ei nimittäin juuri välittänyt mun läsnäolosta vaan painui muiden lasten sekaan leikkimään, eikä olisi millään halunnut lähteä kotiin.
Vienan päiväkodilla on aika usein vanhemmille kahvitteluja ja muita tapaamisia, joka on mun mielestä tosi kiva juttu. Silloin on mahdollisuus nähdä miten se oma lapsi siellä päiväkodissa viihtyy, miten toimii muiden lasten kanssa, keiden kanssa leikkii ja on myös kiva nähdä muiden lasten vanhempia. Tänään oli taas vohvelit ja kahvit tarjolla vanhemmille aamulla. Sagakin oli mukana ja se olisi jo ihan valmis ainakin osapäiväiseen päivähoitoon, jos sellaista olisi tarjolla. Se ei nimittäin juuri välittänyt mun läsnäolosta vaan painui muiden lasten sekaan leikkimään, eikä olisi millään halunnut lähteä kotiin.
Karvanlähtöaika
Koirallamme on karvanlähtöaika. Ja se tekee mut kirjaimellisesti hulluksi. Kuinka normaalia on heilua imurin kanssa pitkin kämppää keskimäärin kaksi kolme kertaa päivässä? Taitaa olla aika hyväksyä tappio tässä taistelussa koirankarvoja vastaan.
Sunday, March 18, 2012
Ellefu mánaða
Saga on tänään 11 kuukautta vanha, eli nyt töpinäksi niiden synttärisuunnittelujen kanssa ;) Paljon on kehitystä tapahtunut viimeisen kuukauden aikana. Saga on ruvennut vihdoin nousemaan seisaalleen ihan itse ilman apua ja ottaapa melkein askeleitakin tukea vasten. Hassua miten lapset tekevät asiat eri tahtiin, kaverini 7-kuinen nousee jo seisomaan itse, ja meillä on vasta nyt aloitettu. Tavallaan olen ihan tyytyväinenkin ettei kauhean nuorena lähdetä seisoskelemaan itse, ei tarvitse ihan niin sydän syrjällään olla ja koko ajan vahtimassa. Saga ainakin näyttää tajuavan, ettei saa päästää irti, muuten tipahtaa pyllylleen. Hirveän hienosti ja hallitusti hän muuten osaa laskeutua takapuolelleen kun ei enää huvita seistä. Ja on muuten tytöllä niin mairea ja onnellinen ilme joka kerta kun on seisaallaan jossain :D Saga osaa myös laittaa Legon duplo-palikoita yhteen ja yrittää jopa laittaa sukkia itse jalkaan. Usein taitaa olla pikkusisarukset nopeampia kehityksessä, koska on se vanhempi sisarus seurattavana ja virikkeenä.
Nyt viikolla käytiin myös neuvolassa ja Sagan strategiset mitat olivat:
pituus 70,5 cm
paino 8210 gr
pää 46 cm
Viena oli saman ikäisenä aika paljon isompi, sen mitat olivat:
pituus 74 cm
paino 8965 gr
pää 45,6 cm
Nyt viikolla käytiin myös neuvolassa ja Sagan strategiset mitat olivat:
pituus 70,5 cm
paino 8210 gr
pää 46 cm
Viena oli saman ikäisenä aika paljon isompi, sen mitat olivat:
pituus 74 cm
paino 8965 gr
pää 45,6 cm
Mitä ikävöin Suomessa
Tässä viime aikoina kun on tullut mietittyä Suomeen muuton mahdollisuutta, rupesin listaamaan mitä siellä kaipaan perheen ja ystävien lisäksi.
- Vuodenaikoja ja niiden selkeää vaihtelua. Ihanaa kesää ja kunnon lumista talvea!
- Uimista järvessä ja meressä
- Pitkiä pyörälenkkejä
- Mökkeilyä
- Mahdollisuutta matkailuun edullisesti, vaikka vaan päiväreissu Tallinnaan
- Opiskelutarjontaa
- Kauppoja ja niiden valikoimia, kirppareita
- Kotipaikkakuntaani
Jotain varmaan unohtui, mutta tässä päällimmäiset asiat mitä mielessä on pyörinyt :)
Thursday, March 15, 2012
Kaunis päivä ja katala otus
Tänään on ollut ihana päivä! Niin kaunis, keväinen ja aurinkoinen päivä, eikä edes kovin tuulinen. Hain jopa Vienan päiväkodista kävellen, osaltaan olosuhteiden pakosta tosin. Kotiin päästyämme oltiin vielä ulkona jonkun aikaa leikkimässä.
Minä ja Saga ulkoilutettiin Molia ahkerasti aamulla ja päivällä ennen Vienan hakua. Ja arvaatteko miten tuo koiruus kiitti siitä? Kun käväisin kaffella läheisessä kahvilassa, hän päätti sillä välin levittää roskat pitkin keittiötä. Eikä se edes riittänyt, kun avasin ulko-oven tullakseni sisään, tuo katala otus oli kyttäämässä oven takana ja paineli livohkaan minkä kerkesi. Tiesi siis olleensa pahan teossa. Mulla ei ollut kertakaikkiaan mitään tehtävissä. No aikani odoteltua puhelin soi, joku oli saanut Molin kiinni ja vielä ihan lähellä meitä. Hyvä näin, noista huskyista kun ei koskaan tiedä kuinka pitkälle päättävät pinkoa.
Yritin ottaa vähän kuvia meidän pihapiiristä, koska maisemat on oikeesti aika hienot varsinkin tällaisena kauniina päivänä kun vuoret näkyy valkoisina taustalla. Eihän noi kuvat oikein oikeutta tee näille upeille seuduille, mutta ainakin näkyy hieman minkälaisessa ympäristössä asutaan :)
Minä ja Saga ulkoilutettiin Molia ahkerasti aamulla ja päivällä ennen Vienan hakua. Ja arvaatteko miten tuo koiruus kiitti siitä? Kun käväisin kaffella läheisessä kahvilassa, hän päätti sillä välin levittää roskat pitkin keittiötä. Eikä se edes riittänyt, kun avasin ulko-oven tullakseni sisään, tuo katala otus oli kyttäämässä oven takana ja paineli livohkaan minkä kerkesi. Tiesi siis olleensa pahan teossa. Mulla ei ollut kertakaikkiaan mitään tehtävissä. No aikani odoteltua puhelin soi, joku oli saanut Molin kiinni ja vielä ihan lähellä meitä. Hyvä näin, noista huskyista kun ei koskaan tiedä kuinka pitkälle päättävät pinkoa.
Yritin ottaa vähän kuvia meidän pihapiiristä, koska maisemat on oikeesti aika hienot varsinkin tällaisena kauniina päivänä kun vuoret näkyy valkoisina taustalla. Eihän noi kuvat oikein oikeutta tee näille upeille seuduille, mutta ainakin näkyy hieman minkälaisessa ympäristössä asutaan :)
| Tarhamatkan varrelta |
| Rivitalo, jossa asutaan. |
Sunday, March 11, 2012
Ravintolasuositus
Mulla olis nyt kaikille Reykjavíkissa asuville tai täällä kävijöille ravintolasuositus. Olin eilen ystäväni kanssa ulkona syömässä Seafood Grillissä Skólavörðurstígurilla ihan Reykjavíkin keskustassa. Paikka on suht uusi, olisikohan ollut pian vuoden verran pystyssä. Ihan mielettöman hyvä ruoka, ensiluokkainen palvelu ja kaikinpuolin viihtyisä ja kotoisa paikka, persoonallinen, eikä liian fiini olematta kuitenkaan mikään perusbistro. Alkuruoaksi söin graavilohta katkarapukoktailin kera, pääruoaksi hummeria ja jälkiruoaksi sain parasta creme bruleetä mitä olen ikinä maistanut. Olen aina ollut creme bruleen ystävä, mutta liian usein ravintoloissa käytetään puolivalmisteita ja creme brulee on jostain valmispakkauksesta pursotettua vanukasta, joka on melkein kuin kastiketta, johon on paahdettu päälle näön vuoksi vähän sokeria. Minulta siis erittäin vilpittömät ja lämpimät suositukset Seafood Grillille.
| Alkuruoka; graavia lohta, katkarupukoktail, sinappimajoneesia. |
| Pääruokana uppopaistettua ja grillattua hummeria, hlýri-nimistä kalaa, joka on suomeksi kirjomerikissa. En tiedä kuinka hyvin tuo on Suomessa tunnettu, mutta hyvää oli :) |
P.S. Olin myös vähän baareilemassa ruokailun jälkeen. En oikein osaa enää kreisibailaamisen jaloa taitoa, viime kerrasta on niiiiiiin pitkä aika. Kivaa oli, mutta on se vaan niin mukavaa, ettei tarvitse enää joka viikonloppu hyppiä kaupungilla pitkin yötä :)
Subscribe to:
Posts (Atom)
