Pyöräilykärpäsen paluu

On ollut vähän hiljaista täällä blogirintamalla kun on tullut tehtyä niin paljon kaikkea muuta kuin hengailtua koneella. Täällä on ollut kunnolla kesän tuntua kohta viikon verran ja on tullut lenkkeiltyä, oltua muuten vaan ulkona ja pyöräiltyä.

Pyöräilystä puheenollen päästänkin asiaan. Se on ihanaa! Mä harrastin pyöräilyä Suomessa ihan kunnolla, en mä kisannut, mutta poljin omaksi ilokseni kunnon lenkkiä ja mä oikeasti rakastin sitä. Sitten Islantiin muuton jälkeen jäi pyöräilyhommat vähän jäihin. Ekana täällä viettämänäni kesänä mulla ei edes ollut pyörää, koska se oli edelleen Suomessa. Tokana kesänä roudasin fillarin tänne, mutta olin raskaana jo melko pitkällä niin ei sitten tullut hypittyä pyörän selkään. Sitä seuraava kesä meni sit muuten vaan jotenkin ohi ja viime kesänä Saga oli vielä niin pieni, että tarvitsi mua paljon, joten jäi pyörä silloinkin varastoon. Mutta nyt, nyt on vihdoin koittanut sopiva aika aloittaa taas harrastaminen. Ja ai että tuo tuntuu hyvältä polkea yksin ilta-auringossa ihanassa säässä ja kauniissa maisemissa. Havahduin tänään taas kuinka upeaa täällä oikeasti on. Ei sitä tule enää usein katseltua samoin silmin, kuin sillon tänne muuttaessa kun kaikki oli uutta ja ihmeellistä. Nythän kaikki on jo mulle tuttua eikä enää niin eksoottista. Mutta välillä sitä aina muistaa kuinka hienossa paikassa sitä asuukaan ja tajuaa katsella ympärilleen. Ja hämmätellä.

Tän iltaisen pyörälenkin aikana maltoin tehdä lyhyen stopin ja leikkiä vähän kameralla. En mä oikein maisemia saanut kuvattua, mutta onpahan kuitenkin pieni tunnelmapläjäys lenkin varrelta. Oli upea ilta ja ihana lenkki! Nyt on kiva mennä nukkumaan hyvillä mielin :)

Rakas lenkkikaverini <3