Kävimme ulkoilemassa tänään koska säät sen sallivat, vain minä ja Viena tosin. Uskomatonta miten paljon tuon ikäinen tyttö jaksaa ja haluaa jo kävellä. Ja ihanan paljon on juttuseuraakin tytöstä, se pälättää melkein taukoamatta. Islantiahan Viena pääasiassa puhuu, mutta ymmärtää kyllä minua, vaikka puhunkin suomea suurimmaksi osaksi. Välillä meinaa itseltä suomen puhuminen unohtua, kun muuten tulee käytettyä eniten islantia. Nyt olen tosin skarpannut ja toistan jatkuvasti Vienalle hänen islanniksi sanomiaan juttuja suomeksi. Ja Viena myös toistelee paljon suomalaisia sanoja ja käyttääkin joitain islannin seassa. Pitäisi päästä jossain vaiheessa Suomeen vähän pidemmäksi aikaa, niin saattaisi se suomenkieli tarttua vielä vähän paremmin.
Illalla kävin vielä yksin Molin kanssa aika pitkällä lenkillä, noin tunti oltiin kävelemässä. Ihanaa kun kello kasilta oli vielä valoisaa! Tein myös mielenkiintoisen havainnon, joillain oli vielä jouluvaloja ikkunoissa. Siis mitä?! Joku raja se on laiskuudellakin, kyllä nyt ois jo aika repiä ne pois, tai edes sammuttaa.
P.S. Nyt se meidän koira on sitten oppinut avaamaan jääkaapin. Söi sieltä ainakin pekonit.
No comments:
Post a Comment