Jos jano yllättää

Mä kaipailen Suomesta milloin mitäkin. Suklaata, aurajuustoa, turun sinappia, ruisleipää, jätskejä... Jos kuitenkin joskus muutetaan Suomeen tulen kaipaamaan monia makuja täältäkin. Skyr on tietysti yksi suosikeista, mutta sitähän saa nykyään Suomestakin, joten ei hätiä. Mun ehdoton suosikki täällä on maustetut ja vitaminoidut, hiilihapolliset Kristall Plús-vedet. Onhan Suomessakin vaikka mitä maustettuja vichyjä ja kivennäisvesiä, varmaan tullut paljon uusiakin laatuja sillä välin kun olen asunut täällä, mutta ei varmasti ole Kristall Plússan voittanutta! Mun suosikkimaku on uusin inkivääri sitruuna. Muita makuja on veriappelsiini, lime mustikka ja omena lime. Hyviä kaikki. Eli jos matkaat Islantiin, maista Kristallia ja nimenomaan jotain noista Plússa mauista.

Virkattua

Joka taloudessa on kaikenlaista pikkusälää, jolle ei oikein ole mitään paikkaa. Niin myös meillä. Löysin lankakätköistäni pirteän värisiä lankoja, joista virkkasin tyttöjen huoneeseen pari pientä koria, joihin voi laittaa kaikki pikkutavarat hyllyiltä ajelehtimasta.

Liebster blog

Liebster tarkoittaa "rakkain" tai "rakastettu", mutta se voi tarkoittaa myös suosikkia. Liebster palkinnon ajatuksena on saada huomiota blogeille joilla on alle 200 seuraajaa.

Tunnustuksen säännöt:

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi sen sinulle. 
2. Valitse viisi suosikkiblogiasi (joilla siis alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Kopioi ja liitä palkinto blogiisi.
4. Toivo, että ihmiset joille lähetit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen!



1. Kiitokset Seven Days a Week blogin kirjoittajalle Mm:lle :) Antaisin palkinnon myös hänelle, jos se ei olisi sieltä minulle tullut :)


2. Alle 200:n lukijan suosikkiblogini:


1. Kahden vaiheilla - Uusi blogi, kauniita kuvia ja sanoja arjen hetkistä.
2. Moderni mummola - Ihania sisustusideoita ja muita kauniita juttuja. Olen vasta ruvennut seuraamaan tätä blogia.
3. Blandad. - Muotiblogi, olematta kuitenkaan vain muotiblogi, niinkuin nimikin kertoo, sekoitus monenlaisia kirjoittajaa kiinnostavia juttuja. 
4. Olet tyhjä taulu vasta - Tämä on yksityinen blogi, jota pääsee siis seuraamaan vain kutsusta. Blogissa seurataan erään pienen tytön touhuja ja muuta perhe-elämään liittyvää.
5. Helmiä & Liljoja - Perhe-elämää ja kauniita kuvia.

Valmista tuli!

Kirjoittelin jonkin aikaa sitten aloittaneeni virkkaamaan tilkkuja vilttiä varten. No nyt on yksi viltti valmis, tilkkuja tosin on vielä vaikka kuinka paljon käyttämättä. Kaikkien tilkkujen väriyhdistelmät eivät sitten loppujen lopuksia miellyttäneetkään minua, tyypillistä. Mutta enköhän minä niistä yli jääneistäkin jotain kyhäile. En itse asiassa ole tähän valmiiseen vilttiin mitenkään supertyytyväinen, olisi pitänyt sittenkin yhdistää palaset samalla värillä kuin uloin kerros, meni vähän kikkailuksi. Enkä myöskään suunnitellut kovin hyvin miten palaset yhdistäisin. Joten lopputulos on vähintäänkin sekametelisoppa. Mutta tulipahan saatettua ainakin yksi aloitettu käsityö loppuun saakka. Siitä olen ylpeä :)

Sunnuntailenkit

Kävimme ulkoilemassa tänään koska säät sen sallivat, vain minä ja Viena tosin. Uskomatonta miten paljon tuon ikäinen tyttö jaksaa ja haluaa jo kävellä. Ja ihanan paljon on juttuseuraakin tytöstä, se pälättää melkein taukoamatta. Islantiahan Viena pääasiassa puhuu, mutta ymmärtää kyllä minua, vaikka puhunkin suomea suurimmaksi osaksi. Välillä meinaa itseltä suomen puhuminen unohtua, kun muuten tulee käytettyä eniten islantia. Nyt olen tosin skarpannut ja toistan jatkuvasti Vienalle hänen islanniksi sanomiaan juttuja suomeksi. Ja Viena myös toistelee paljon suomalaisia sanoja ja käyttääkin joitain islannin seassa. Pitäisi päästä jossain vaiheessa Suomeen vähän pidemmäksi aikaa, niin saattaisi se suomenkieli tarttua vielä vähän paremmin.

Illalla kävin vielä yksin Molin kanssa aika pitkällä lenkillä, noin tunti oltiin kävelemässä. Ihanaa kun kello kasilta oli vielä valoisaa! Tein myös mielenkiintoisen havainnon, joillain oli vielä jouluvaloja ikkunoissa. Siis mitä?! Joku raja se on laiskuudellakin, kyllä nyt ois jo aika repiä ne pois, tai edes sammuttaa.

P.S. Nyt se meidän koira on sitten oppinut avaamaan jääkaapin. Söi sieltä ainakin pekonit.

Árshátið

Niinkuin jo eilen kerroin, illalla oli ohjelmassa miehen työpaikan vuosijuhla. Oli kivat kekkerit ja hyvä ruoka, tosin oltiin kotona jo yhdentoista aikoihin illalla ja mentiin molemmat nukkumaan ajoissa. Hurja vapaailta siis :D Pitäisiköhän huolestua, ollaanko tässä ihan oikeasti tulossa vanhoiksi? Tytöt olivat siis anoppilassa yötä, Sagakin ensimmäistä kertaa yön yli. Ja hyvin meni! Toki oli tyttö vähän heräillyt yöllä, mutta kuulemma nukahtanut aina heti uudestaan. Seuraavan kerran voin sitten ehkä jo ottaa vähän rennommin, nyt nimittäin stressailin aika lailla. Sama se oli Vienan kanssa kun se jäi ekan kerran yöksi. Mammakin tarttee vähän harjoittelua noiden yökyläilyjen suhteen :)

Valitsin eilen ylleni mustan mekon, joka on malliltaan vähän väljä ja jonka helma on läpikuultavaa vekitettyä sifonkia. Kuvissa ei oikein näy kunnolla mekon malli, näyttää lähinnä mustalta säkiltä, mut on se oikeesti ihan kiva :D

Urhelukerhoilua ja mekkokriiseilyä

Oltiin Vienan kanssa aamulla taas urheilukerhossa. Tällä kertaa oltiin ulkona leikkimässä, potkimassa palloa ja tehtiin jopa minivaellus kaakaon ja keksien luo. Hauskaa oli, mutta hittolainen että osasi taas tuulla! Vienalle ei omien sanojensa mukaan tullut kylmä, mutta mä olin ihan kohmeessa. Eli ei ollut mammalla tarpeeksi vaatetta päällä, harmi kun en omista pilkkihaalaria.

Tytöt menevät tänään anoppilaan hoitoon, Viena jää yöksi ja Sagakin meinaa kokeilla olla ensimmäistä kertaa yön poissa kotoa. Mutta me kyllä haetaan se heti kotiin, jos menee liian hankalaksi. En oikein tiedä mitä odottaa, voi olla että kaikki menee tosi hyvin, tai voi olla että se huutaa kurkku suorana pitkin yötä. Toivottavasti ei sentään. Me ollaan kuitenkin koko ajan lyhyen matkan päässä, niin voidaan koska tahansa hakea tyttö kotiin, jos tulee suru liiaksi puseroon. Eli ei kannata liikaa stressailla.

Mulla on vielä mekkokriisi tänään selvitettävänä, en ole vieläkään päättänyt mitä laittaisin päälle tämän iltaisiin Ágústin työpaikan vuosikekkereihin. Iik! Mä päätin jo kuukausi sitten minkä mekon aion laittaa, mutta ylläri ylläri, mieli muuttuikin viime hetkellä. "Ei tää ookaan kiva"... No enköhän minä tämänkin ongelman saa seuraavien tuntien aikana ratkottua :)

Aikuisten naisten tarinakerho ja vohvelikahvit

Olin tänään saunomassa, kera suomalaisten naisten. Kokoonnuttiin ja mentiin yhdessä saunomaan ja uimaan, toista kertaa jo porukalla. Tosin viime kerrasta on vierähtänyt vähän turhan monta kuukautta. Nyt saatiin mukaan muutama uusi kasvokin, jotka eivät olleet ennestään tuttuja Pohjolan talon tarinatunnilta. Olipahan rentouttava perjantai-illan vietto. Ja huomenna on vuorossa miehen työpaikan vuosijuhla, on tämä yhtä juhlaa :)

Vienan päiväkodilla on aika usein vanhemmille kahvitteluja ja muita tapaamisia, joka on mun mielestä tosi kiva juttu. Silloin on mahdollisuus nähdä miten se oma lapsi siellä päiväkodissa viihtyy, miten toimii muiden lasten kanssa, keiden kanssa leikkii ja on myös kiva nähdä muiden lasten vanhempia. Tänään oli taas vohvelit ja kahvit tarjolla vanhemmille aamulla. Sagakin oli mukana ja se olisi jo ihan valmis ainakin osapäiväiseen päivähoitoon, jos sellaista olisi tarjolla. Se ei nimittäin juuri välittänyt mun läsnäolosta vaan painui muiden lasten sekaan leikkimään, eikä olisi millään halunnut lähteä kotiin.

Karvanlähtöaika

Koirallamme on karvanlähtöaika. Ja se tekee mut kirjaimellisesti hulluksi. Kuinka normaalia on heilua imurin kanssa pitkin kämppää keskimäärin kaksi kolme kertaa päivässä? Taitaa olla aika hyväksyä tappio tässä taistelussa koirankarvoja vastaan.

Ellefu mánaða

Saga on tänään 11 kuukautta vanha, eli nyt töpinäksi niiden synttärisuunnittelujen kanssa ;) Paljon on kehitystä tapahtunut viimeisen kuukauden aikana. Saga on ruvennut vihdoin nousemaan seisaalleen ihan itse ilman apua ja ottaapa melkein askeleitakin tukea vasten. Hassua miten lapset tekevät asiat eri tahtiin, kaverini 7-kuinen nousee jo seisomaan itse, ja meillä on vasta nyt aloitettu. Tavallaan olen ihan tyytyväinenkin ettei kauhean nuorena lähdetä seisoskelemaan itse, ei tarvitse ihan niin sydän syrjällään olla ja koko ajan vahtimassa. Saga ainakin näyttää tajuavan, ettei saa päästää irti, muuten tipahtaa pyllylleen. Hirveän hienosti ja hallitusti hän muuten osaa laskeutua takapuolelleen kun ei enää huvita seistä. Ja on muuten tytöllä niin mairea ja onnellinen ilme joka kerta kun on seisaallaan jossain :D Saga osaa myös laittaa Legon duplo-palikoita yhteen ja yrittää jopa laittaa sukkia itse jalkaan. Usein taitaa olla pikkusisarukset nopeampia kehityksessä, koska on se vanhempi sisarus seurattavana ja virikkeenä.

Nyt viikolla käytiin myös neuvolassa ja Sagan strategiset mitat olivat:
pituus 70,5 cm
paino 8210 gr
pää 46 cm

Viena oli saman ikäisenä aika paljon isompi, sen mitat olivat:
pituus 74 cm
paino 8965 gr
pää 45,6 cm

Mitä ikävöin Suomessa

Tässä viime aikoina kun on tullut mietittyä Suomeen muuton mahdollisuutta, rupesin listaamaan mitä siellä kaipaan perheen ja ystävien lisäksi.

- Vuodenaikoja ja niiden selkeää vaihtelua. Ihanaa kesää ja kunnon lumista talvea!

- Uimista järvessä ja meressä

- Pitkiä pyörälenkkejä

- Mökkeilyä

- Mahdollisuutta matkailuun edullisesti, vaikka vaan päiväreissu Tallinnaan

- Opiskelutarjontaa

- Kauppoja ja niiden valikoimia, kirppareita

- Kotipaikkakuntaani

Jotain varmaan unohtui, mutta tässä päällimmäiset asiat mitä mielessä on pyörinyt :)

Kaunis päivä ja katala otus

Tänään on ollut ihana päivä! Niin kaunis, keväinen ja aurinkoinen päivä, eikä edes kovin tuulinen. Hain jopa Vienan päiväkodista kävellen, osaltaan olosuhteiden pakosta tosin. Kotiin päästyämme oltiin vielä ulkona jonkun aikaa leikkimässä.

Minä ja Saga ulkoilutettiin Molia ahkerasti aamulla ja päivällä ennen Vienan hakua. Ja arvaatteko miten tuo koiruus kiitti siitä? Kun käväisin kaffella läheisessä kahvilassa, hän päätti sillä välin levittää roskat pitkin keittiötä. Eikä se edes riittänyt, kun avasin ulko-oven tullakseni sisään, tuo katala otus oli kyttäämässä oven takana ja paineli livohkaan minkä kerkesi. Tiesi siis olleensa pahan teossa. Mulla ei ollut kertakaikkiaan mitään tehtävissä. No aikani odoteltua puhelin soi, joku oli saanut Molin kiinni ja vielä ihan lähellä meitä. Hyvä näin, noista huskyista kun ei koskaan tiedä kuinka pitkälle päättävät pinkoa.

Yritin ottaa vähän kuvia meidän pihapiiristä, koska maisemat on oikeesti aika hienot varsinkin tällaisena kauniina päivänä kun vuoret näkyy valkoisina taustalla. Eihän noi kuvat oikein oikeutta tee näille upeille seuduille, mutta ainakin näkyy hieman minkälaisessa ympäristössä asutaan :)

Tarhamatkan varrelta

Rivitalo, jossa asutaan.

Ravintolasuositus

Mulla olis nyt kaikille Reykjavíkissa asuville tai täällä kävijöille ravintolasuositus. Olin eilen ystäväni kanssa ulkona syömässä Seafood Grillissä Skólavörðurstígurilla ihan Reykjavíkin keskustassa. Paikka on suht uusi, olisikohan ollut pian vuoden verran pystyssä. Ihan mielettöman hyvä ruoka, ensiluokkainen palvelu ja kaikinpuolin viihtyisä ja kotoisa paikka, persoonallinen, eikä liian fiini olematta kuitenkaan mikään perusbistro. Alkuruoaksi söin graavilohta katkarapukoktailin kera, pääruoaksi hummeria ja jälkiruoaksi sain parasta creme bruleetä mitä olen ikinä maistanut. Olen aina ollut creme bruleen ystävä, mutta liian usein ravintoloissa käytetään puolivalmisteita ja creme brulee on jostain valmispakkauksesta pursotettua vanukasta, joka on melkein kuin kastiketta, johon on paahdettu päälle näön vuoksi vähän sokeria. Minulta siis erittäin vilpittömät ja lämpimät suositukset Seafood Grillille.

Alkuruoka; graavia lohta, katkarupukoktail, sinappimajoneesia.

Pääruokana uppopaistettua ja grillattua hummeria, hlýri-nimistä kalaa,  joka on suomeksi kirjomerikissa. En tiedä kuinka hyvin tuo on Suomessa tunnettu, mutta hyvää oli :)

P.S. Olin myös vähän baareilemassa ruokailun jälkeen. En oikein osaa enää kreisibailaamisen jaloa taitoa, viime kerrasta on niiiiiiin pitkä aika. Kivaa oli, mutta on se vaan niin mukavaa, ettei tarvitse enää joka viikonloppu hyppiä kaupungilla pitkin yötä :)

Shoppailua lasten ehdoilla

Me käydään aika vähän tyttöjen kanssa kaupoilla. Yleensä jos haluan mennä shoppailemaan, katselemaan ja hypistelemään kaikkea, jätän tytöt suosiolla isänsä kanssa kotiin, tai vien isovanhemmille. Toki välillä tulee käytyä ruokakaupoissa koko porukka. Olen vain jotenkin ajatellut, ettei noi lapset jaksa missään kaupoilla hengailla ja toisaalta olen myös ollut itsekäs ja ajattellut, ettei mun shoppailuista tule mitään jos tytöt on mukana.

Tänään kuitenkin mentiin koko perhe läheiseen ostokeskus Smáralindiin, piti poiketa puhelinyhtiön toimipisteessä. Reissu oli oikein onnistunut. Olin yllättynyt kuinka kivaa Vienalla oli ja vielä enemmän hämmästyin siitä miten kiltisti se käveli mukana, eikä sinkoillut minne sattuu. Viena kokeili kauppakeskuksen lapsille tarkoitettuja "laitteita" ja ostettiin jätskitkin. Sagakin sai maistaa vähäsen. Saga on osoittautunut muutenkin tosi helpoksi lapseksi mitä shoppailuihin tai rattaista muiden touhujen seuraamiseen tulee. Olen pari kertaa ottanut Sagan mukaan kaupoille ja olen jopa voinut sovittaa joitain vaatteita ilman sen kummempia kitinöitä. Muistaakseni Viena ei ollut tämän suhteen ihan noin helppo. Lopputulos on kuitenkin nyt se, että lapsillakin voi olla hauskaa shoppailureissuilla, varsinkin silloin kun ei tarvitse ostaa mitään :)

Naistenpäivän ajatuksia

Multa meni koko naistenpäivä ihan ohi, koska täällä Islannissa vietetään omaa kansallista naistenpäivää helmikuussa. Mutta hyvää naistenpäivää nyt vielä iltasella kaikille kanssasisarille!

Mua on viime aikoina Suomeen muuton lisäksi mietityttänyt tasa-arvo, naisten asema ja monet jutut näiden teemojen ympärillä. Mulla on ollut jokusenkin kerran viittaus Salamatkustajan blogiin, eikä syyttä, koska siellä on asiaa ja huumoria samassa paketissa. No tällä kertaa viittaan postaukseen, jossa hän nosti esille, kuinka Islanti on maailman paras paikka naisille. Monelta kantilta näin varmasti onkin.

Jotenkin mua vaan mietityttää nämä tasa-arvokysymykset. Naisten oikeus käydä töissä, äänestää, opiskella, tehdä sitä samaa mitä miehetkin. Nykypäivänä tuntuvat minusta ihan itsestäänselvyyksiltä, ei tule paljoa mietittyä, ettei näin aina ole ollut, eikä ole edelleenkään joka paikassa. Mutta, ollaanko silti menty liian pitkälle? Me naiset olemme niin agressiivisesti taistelleet esimerkiksi töiden teon oikeuden puolesta niin, ettei meidän tarvitse jäädä "vain" kotiäideiksi ja -rouviksi, että on unohdettu ne naiset ja perheet, jotka haluaisivat esimerkiksi hoitaa lapsensa kotona. Yhteiskunta on rakentunut niin, että arjen pyörittämiseen tarvitaan kahden ihmisen palkka, jos ei siis toisen tulot ole erittäin hyvät.

Ainakin täällä Islannissa tilanne on kinkkinen, koska kotihoidontukea ei ole. Lapsilisää saa, mutta sekin määräytyy edellisen vuoden tulojen mukaan, eikä yleensä ole mitenkään merkittävä summa. Äitiysloma on myös kovin lyhyt, vain kuusi kuukautta, jonka tosin voi pitää tuplana, mutta silloin kuukausittainen äitiysraha puolitetaan, eli saat saman verran rahaa, mutta vähemmän kuussa pidemmän ajan. Lisäksi isät saavat kolme kuukautta isyyslomaa, jota äideille ei voi siirtää. Ja meidän tapauksessa isä ei voi isyyslomaansa käyttää, joten tuo kolme kuukautta menee tavallaan hukkaan. Eli Islanti on niin hyvä paikka naisille ja perheille, että lapset pitäisi laittaa hoitoon 6-9 kuukauden iässä ja mennä töihin. Asiaa vaikeuttaa vielä se, ettei hoitopaikkoja oikein ole. Kunnalliseen päivähoitoon on lähes mahdotonta alle vuoden ikäistä lasta saada, monet lapset ovat jonossa vielä 2-vuotiainakin.

Itselläni ei ole haaveena jäädä kotiäidiksi pitkäksi aikaa (ymmärrän kyllä heitä, jotka haluavat olla kotona), mutta olisi hienoa jos edes sen lapsen ensimmäisen elinvuoden pystyisi jotenkuten kotona olemaan ilman totaalista taloudellista katastrofia. Mielestäni kuusikuinen lapsi on ihan vauva vielä ja liian pieni kodin ulkopuoliseen jokapäiväiseen hoitoon. Joku voi tietysti pitää näitä mun ajatuksia ihan pöllöinä ja sanoa vaikka, että olisit miettinyt ennen kuin hankit lapsia. En myöskään välttämättä osaa nähdä kaikkea tätä osana isompaa kokonaisuutta, vaan pyörin vaan tässä oman napani ja ongelmieni ympärillä. Voi kun voisin itse jonain päivänä jotenkin muuttaa tätä systeemiä paremmaksi ja erilaisiin tilainteisiin mukautuvammaksi. Rahastahan tuo tietysti taitaa kaikki kiinni olla.

Googlen kuvahaku pelasti jälleen.

Viikon biisi

Tämä kappale tul tutuksi ihan ensimmäisinä Islannissa viettämieni viikkojen aikan. Tuli lauleskeltua usein mukana jotain siansaksaa kun silloin ei ollut vielä kielestä kunnolla hajuakaan :D Toivottavasti kukaan ei kuullut... Biisi on Ego-yhtyeen suurin hitti ja se on levytetty 80-luvulla. Bändin vokalisti Bubbi Morthens on tehnyt myös merkittävän soolouran, ehkäpä palailen siihen toisella kertaa :)

Mietteitä

Mä tykkään asua Islannissa ja nykyinen asuinkunta Kópavogur tuntuu kodilta, enkä osaa oikein kuvitella asuvani missään muualla. Tai ainakin ajatus muuttamisesta jollain tapaa pelottaa mua. Olen vähän tälläinen paikalleen jymähtäjä, pelkään muutoksia ja sitä mitä ne tuovat tullessaan. Toiset ovat innoissan ja muuttavat asuinpaikkakuntaa, maata tai työpaikkaa innoissaan paremman elämän toivossa. Tai vaikka vain muutoksen halusta. Minä niin toivoisin, että osaisin itsekin olla hieman optimistisempi, enkä aina pelätä pahinta ja muutosta, uusia asioita. Kaikesta tästä huolimatta on ollut muutto Suomeen viime päivinä melkon paljon mielessä. Tietysti näin ulkomailla asuessa koti-ikävä iskee välillä, se on ihan luonnollista. Nyt on vaan tullut mietittyä paljon järjenkin kannalta, kun tässä maassa eivät asiat ole kauhean hyvin ja tuntuu että elämä on käymässä liian hankalaksi. Joten odottaisiko Suomessa sittenkin parempi ja helpompi elämä. En tiedä, mutta uskaltaisimmeko me sitä kokeilla? Mitään konkreettisia päätöksiä ei siis olla tehty, enkä tiedä tullaanko niitä vielä vähään aikaan tekemäänkään. Mutta vaihtoehtoja on tullut pyöriteltyä mielessä. Menipäs tämä henkilökohtaiseksi pohdinnaksi tänään... :)

Kuvaa Kópavogurista. Iso rakennus kukkulan päällä on Kópavogurin kirkko. Kuva googlen kuvahausta.

Iltaherkku

Mulla on pahe... Iltasella kun lapsukaiset ovat nukkumassa ja mä hengailen tässä koneella internetin ihmeellisessä maailmassa, tai jotain hömppäohjelmia katsoen, herkuttelen skyrillä. Skyr on rahkantapainen maitovalmiste, joka sinäänsä on terveellistä, mutta minäpä sekoitan maustamattoman skyrin sekaan tolkuttoman määrän kermaa ja fariinisokeria. Ai että on namia! Ei ole ainakaan vielä ruvennut näkymään vyötäröllä, mutta jos näin tapahtuu, saa mun iltaherkuttelut jäädä vähemmälle.

Kuva Googlen kuvahausta.

Lauantaitouhuja vol. 162

Meidän lauantai on noudattanut aika normaalia kaavaa. Vienan urheilukerho, satutunti, päiväunet (mun laatuaika), ulkoilu ja tietty normaalit syömiset ja sisällä touhuilut väleihin. Tais muuten mun eiliset anelut herra Säältä tuottaa tulosta! Tänään oli hyvinkin keväinen ja kaunis päivä, vähän meinas ilmojen haltija ruveta iltasella sekoilemaan, mutta tasapainottui siitä sitten hyvinkin äkkiä. Joten kiitos tästä päivästä, näitä lisää!

Moli pääsi pyörälenkille. 

Viena harjoitteli pyöräilyä kolmipyörällään.

Kattokaa mikä kaikkien leikkikenttien fashionista, tällä mammalla on taas kerran tyyli niin kohdallaan että!

Saga on ihanan helppo, se vaan tyytyväisenä katselee rattaista siskonsa touhuja :) Keväämmällä pääsee jo paremmin itsekin osallistumaan.

Viena keksi, että Molin päälle on kiva lapioida hiekkaa. Ei ollut Moli ihan samaa mieltä...